Else Turunen Ajatuksia ja keskustelunavauksia arkipuuhista utopioihin.

Kaikki blogit puheenaiheesta suomalaisuus

Kuka meistä on suomalainen?

Viime päivinä olen täällä saanut törmätä kommentteihin, joissa suomalaisuus määritellään syntymäpaikan mukaan, ja se esitetään myös rotuna sekä biologisena ominaisuutena. Oikein vapaamieliset ovat tyytyneet määrittämään suomalaisuuden pelkäksi kulttuuriperimäksi.

Suomalaisuus on juuri nyt, tunnetuista syistä, hyvin kiinnostava asia, koska maahan on saapunut henkilöitä, jotka eivät ole suomalaisia, enkä nyt tarkoita Lapissa vierailevia kiinalaisia turisteja.

Suomi suomalaisille - Suomi ensin urheilussakin

Patrik Laine yhä pimennossa ja Kaisa Mäkäräiselle valtava romahdus. Siniristilippu ja sitä rataa. Suomi ensin ja ainoana, ei muulla väliä, ei edes journalismissa. Mitä väliä sillä kuka voitti, kunhan saamme tietää kaiken Räikkösestä ja Bottaksesta.

Seurasin eilen naisten ampumahiihtoa Yleltä, mutta työn vuoksi jouduin jättämään kisan kesken. Yritin sitten myöhemmin Ylen sivuilta tutkailla kuka lopulta kisan voitti, kuka oli toinen ja kuka kolmas.

Oliko helppoa?

Puulla juuret, ihmisellä maa

Eräänä päivänä kävelyllä ollessani katselin syksyistä maisemaa ja ruskan väreissä hehkuvia puita. Aloin miettiä, että suomalaisuudessa - ja elämässä yleensäkin - on jotain samaa kuin niissä puissa. Jokainen meistä kasvaa, kukoistaa ja jonakin päivänä jokainen meistä pudottaa sen viimeisen lehtensä. Kaiken avain on kuitenkin jatkuvuus. Samoin kuin puut alkavat aina jälleen keväisin vihertää, jatkuu myös suomalaisen kansan tarina yhä uusien sukupolvien kautta. Tämä kaikki tuntuu hyvin luonnolliselta ja kauniilta.

Minullakin on unelma

Itsenäisyyspäivän aikoihin on hyvä pohtia suomalaisen yhteiskunnan peruskysymystä: mitä on olla suomalainen.

On selvää, että Suomi kuuluu länteen. Mitä länsi minulle tarkoittaa? Se tarkoittaa liberaalidemokratiaa, oikeusvaltion laillisuusperiaatetta, yksilönvapauksia ja hyvää elämää. Suomalainen hyvinvointivaltio ei syntynyt tyhjästä. Se syntyi lujalla tahdolla ja ennen kaikkea kovalla työllä. Nyt ne, jotka tuon työn aikoinaan tekivät, tarvitsevat eläkkeidensä maksajat ja perintönsä jatkajat.

Laura Huhtasaari on meidän oma Bobbymme

Laura Huhtasaari on meidän oman aikamme sankari, suomalaisten oma "Bob Marley"!

Laura puolustaa meidän maatamme globaalia "ahneuden Babylonia" vastaan, hän uskaltaa sanoa että "nyt riittää meidän pienen, sorretun kansakuntamme lyöminen!" Laura uskaltaa nousta hengetöntä, materialistista globaalia voimaa vastaan, ja puolustaa pientä kansakuntaa ulkopuolista alistajaa ja käskijää vastaan!

Suomalais-kristillisiä arvoja on puolustettava

Kansa, joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse nykyisyyttään, eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuutta varten.

Näin totesi sotiemme veteraani, Mannerheim-ristin ritari, kenraali Adolf Ehrnrooth.

***

Tässä viisaudessa on paljon opittavaa. Mutta heikolta näyttää, kun katsoo tiettyjä ulostuloja.

Suomalaisen kirkko ja esoteerinen nationalismi

Suomalaisilla on perinteisesti maailman mittakaavassa tarkasteltuna ollut uniikki suhde luontoon. Kun suomalainen lähtee kävelylle sateen jäljiltä raikkaalle tuoksuvaan metsään, hän kokee tietynlaista tunnetta. Se on erikoinen yhdistelmä rauhaa, kuulumisen tunnetta ja hengellisyyttä. Usein sanotaan, että metsä on suomalaisen kirkko. Siellä mielen on mahdollista kohota arkisen yläpuolelle, kohti jotain ikiaikaista ja mystistä.

Minun identiteettini ei ole sinun kriisisi

Ranska voitti futiksen maailmanmestaruuden. Kaikkia joukkueen jäseniä – heidän kirjavista etnisistä taustoistaan ja juuristaan huolimatta – juhlitaan maassa ranskalaisina. Kun etelä-afrikkalainen koomikko kutsuu tiimiä Jenkeissä afrikkalaiseksi, saa tämä Ranskan suurlähettilään nousemaan puolustamaan joukkuetta.

Afrikkalainen mies kiipeää monta kerrosta talon ulkoseinää pitkin ja laittaa oman henkensä alttiiksi pelastaakseen pikkulapsen. Ranska palkitsee hänet maan kansalaisuudella.

Epäselvä suomalaisuus-käsite on aiheuttanut mediamylläkän

Suomalaisuudesta on saatu kyhättyä kokoon mediassa melkoinen mylläkkä, johon on otettu ahkerasti kantaa. Suomen Uutiset on julkaissut aiheesta hieman provosoivan kirjoituksen

Milloin maahanmuuttajaa aletaan pitää suomalaisena?

Äskettäin eräs maahan muuttanut ja Suomen kansalaisuuden saanut henkilö valitti julkisuudessa, että vaikka hän tuntee olevansa suomalainen, häntä ei kohdella suomalaisena, vaan häntä vieroksutaan – esimerkiksi kukaan ei istu hänen viereensä bussissa. Lehtikuvassa hän oli pukeutunut afrikkalaiselta näyttävään asuun.

Toimituksen poiminnat

Sivut

Julkaise syötteitä