Else Turunen Ajatuksia ja keskustelunavauksia arkipuuhista utopioihin.

ILMASTO Sijoitukset nyt pienentävät kustannuksia tulevaisuudessa

Meillä on varaa rakentaa ekologisesti kestävä yhteiskunta. Siitä en ole niin varma, miten pitkälle meillä olisi varaa kustantaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia seurauksia. Talous on globaali ja ongelmat yhdessä paikassa heijastuvat myös meille. Ainakaan meillä – ja koko maailmalla – ei ole varaa menettää elinkelpoista maapalloa.

New Scientist esitteli artikkelissaan Britanniassa ja Yhdysvalloissa tehtyjä tutkimuksia siitä, miten paljon ilmastonmuutoksen torjunta maksaisi tavalliselle kuluttajalle. Moni tavallinen ihminen saattaa pelätä, että kaukaiselta (varsinkin näin lumisen talven aikaan) tuntuvan ilmiön torjunta lisäisi kohtuttomasti jokapäiväisiä kuluja ja tarkoittaisi lähes länsimaisesta elämäntavasta luopumista.

Musta-valkoisuus on aina helpoin ajattelutapa, ja hyvä tekosyy olla tekemättä mitään. Onneksi maailma ei toimi niin. Länsimaista elämäntapaakin on mahdollista pyrkiä ylläpitämään niin, että sen rakennuspilarit on tuotettu kestävästi.

New Scientistin tutkimuksen mukaan radikaalit leikkaukset maan CO2-päästöissä vaikuttavat vain vähän (n. 5 %) ruuan, juoman ja muiden tuotteiden hintaan vuoteen 2050 mennessä. Sen sijaan energia kallistuu, samoin polttoaineilla liikkuminen, erityisesti lentäminen. Lentokoneille ei ole ainakaan vielä vähähiilistä vaihtoehtoa kerosiinin tilalle. Arvion mukaan niiden CO2-päästöt tulevat nostamaan esimekriksi Lontoo - New York-lipun hintaa 140 %:a.

“Energian hinnan odotetaan nousevan noin 15% vuoteen 2050 mennessä. Tämän päivän hinnoilla se tietäisi noin 5 punnan (5,8 €) lisäkustannusta tyypillisen kotitalouden kuukausilaskuun. Energian hinnan kallistuminen näkyisi myös korkeampina hintoina hyödykkeissä, joiden tuottaminen vie paljon energiaa”, artikkelissa sanotaan.

Näin siis Britanniassa, mitenköhän meillä? Luultavasti puhtaaseen energiantuotantoon siirtyminen on Suomessakin suurin kustannuserä kansalaisille.

http://www.newscientist.com/article/mg20427373.400-lowcarbon-future-we-c...

Kustannukset kasvavat mitä enemmän riskejä otamme

New Scientistissa oli hyvä artikkeli myös siitä, miten kustannus-hyötylaskelmissa on ilmastonmuutosta ja sen sivuilmiöitä tarkasteltu. Sitten Maailmanpankin ekonomistin Sir Nicholas Sternin raportin vuonna 2006 myös taloustieteessä on nähty että ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen tulee sitä edullisemmaksi mitä aiemmin ja tehokkaammin toimiin ryhdytään. Stern puhui 1,5 % BKT:stä jos tehokkaat toimet olisi aloitettu 2006.

Mielenkiintoista oli lukea, että esimerkiksi Yhdysvalloissa monissa analyyseissa ei huomoida kustannuksia äärimmäisistä sääilmiöistä. Monet teollisuuteen kytköksissä olevat ajatushautomot ja rebublikaanipoliitikot ajattelevat, että investoinneista tulisi olla hyötyä juuri nyt. Katastrofien riskin katsotaan olevan niin pieni lähitulevaisuudessa, ettei niille anneta kustannus-hyötylaskelmissa painoarvoa. Artikkelissa Martin Weitzman Harvardin yliopistosta kritisoikin monia laskelmia lyhytnäköisiksi.

Jos ilmastonmuutoksen sivuvaikutusten aiheuttama katastrofi (kuten äärimmäinen sääilmiö, hirmumyrsky, poikkeuksellinen kuivuus, tulva, merivirtojen toiminnan muutos yms) tapahtuu, kustannukset, puhumattakaan aiheutuneesta kärsimyksestä, ovat todella suuret.

www.newscientist.com/article/mg19626324.000-economics-says-we-should-act...

Todistaako kuluva talvi uhan liioitelluksi?

Kuluva talvi on ollut globaalisti monin paikoin poikkeuksellisen kylmä, mutta se on vain yksi talvi muiden joukossa. Ilmastotieteessä kehitystä tarkastellaan vähintään 20-30 vuoden aikajaksoissa. Jos tämä yksittäinen kylmä talvi olisi merkki siitä, että ilmastonmuutoksen uhka on sivutettu, meidän tulisi loogisuuden nimissä olla valmiita sanomaan, että seuraava poikkeuksellisen kuuma tai kuiva kesä olisi merkki ilmastonmuutoksen rivakasta etenemisestä. Tiede ei toimi - eikä voi toimia - näin heppoisin perustein.

“Alkutalven kylmyys Euroopassa ja laajoilla alueilla muuallakin pohjoisella pallonpuoliskolla ei ole merkki ilmaston lämpenemisen hidastumisesta. Ilmatieteen laitos korostaa, että luontaisen vaihtelun vuoksi kylmiä talvia on myös tulevaisuudessa, mutta ne ovat yhä harvinaisempia”, tiedottaa Ilmatieteenlaitos.
“Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomen alkutalvi ei ole ollut poikkeuksellisen kylmä, vaan vastaavaa sattuu keskimäärin kerran viidessä vuodessa. Esimerkiksi alkutalvi 2002-2003 oli selvästi kylmempi kuin tämä alkutalvi. Tämän talven saa tuntumaan kylmältä se, että usea edeltävä talvi on ollut selvästi tavanomaista lauhempi. Esimerkiksi talvi 2007-2008 oli poikkeuksellisen lauha.”

Ilmatieteenlaitos. http://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutiset/index.html?Id=1263455121.html

Faktat pitkän aikavälin tilastoista

Maailman ilmatieteen järjestö, WMO, raportoi että viime vuosikymmen oli globaalisti, keskiarvoilla mitattuna historian lämpimin. Myös vakavat sään ääri-ilmiöt lisääntyivät.

“The decade of the 2000s (2000–2009) was warmer than the decade spanning the 1990s (1990–1999), which in turn was warmer than the 1980s (1980–1989).”

www.wmo.int/pages/mediacentre/press_releases/pr_869_en.html

Suomen Ilmatieteenlaitoksen tilasto osoittaa lämpötilakesviarvojen nousseen myös Suomessa. Lämpötilakehitys aikajanana, jossa myös hiilidioksidin määrä jääsedimenteistä ja ilmakehästä mitattuna: www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutos/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Nytkö tämä hullutus taas alkoi! Suomi on riittävän ekologinen. Harvaan asuttu maa, paljon metsää.

Mutta ilmastohuijauksen juna meni jo. Enää ei uskota. Tosin itse en uskonut koskaan.

ET: On aika järjetöntä ajatella, että jos jonkin laajan ilmiön jonkin osa-alueen tieteen joissakin tutkimuksissa on jotakin kritisoitavaa, niin tuo koko ilmiö tulisi unohtaa. Kyse ei ole mediailmiöstä vaan maapallon tulevaisuudesta. Surullista. :(

"Meillä on varaa rakentaa ekologisesti kestävä yhteiskunta."

Minusta meillä on jo ekologisesti kestävä yhteiskunta. Toki asiat voi aina tehdä vielä hiukan paremmin mutta globaalisti Suomi on kuin koulun oppilas, joka saa kokeista 9½ ja 10-. Täyteen kymppiinkin voi vielä petrata mutta onko se enää järkevää?

"Luultavasti puhtaaseen energiantuotantoon siirtyminen on Suomessakin suurin kustannuserä kansalaisille."

Tuskinpa, kun voimayhtiöt ovat eduskunnassa jonossa pyytämässä lupaa rakentaa ILMAN TUKIAISIA Suomeen puhdasta energiantuotantoa eli ydinvoimaa. Tosin jostain syystä vihreät itse ovat vastustamassa puhtaan energian rakentamista kun kuulemma puhdas energia ei kuitenkaan ratkaise ilmastonmuutosta (joku viisaampi voisi avata minulle tämän ristiriidan).

Eli antakaapa ensin yritysten rakentaa yhtäaikaa edullista ja puhdasta ydinvoimaa niin paljon kuin haluavat ja katsotaan sitten tarviiko vielä jotain hienosäätöä energiantuotantoon.

Käyttäjän kaminiitto kuva

Science - tuntematta sanaperheen etymelogiaa eli oikeaa merkitystä kuvittelen sen nykykielessä tarkoittavan ilmasto-sanan yhteydessä samaa mitä Madoffin katetuotto taloustieteessä.

Vähän samantapainen eli tukevasti ilmassa oleva asia on: ”Meillä on varaa rakentaa ekologisesti kestävä yhteiskunta”. Mitähän sekin tarkoittaa. Olisi kiva nähdä joku suomeksi selkokielellä kielellä esitetty laskelma eikä pelkkiä linkkiä lontoonkielisille huijarisivustoille.

Tässä törmäsin jonkin asiantuntijabloggaajan kirjoituksessa ajatukseen, ettei Suomen päätöksillä ole mitään merkitystä maapallon ilmastoon. Suuresti houkuttaa olla samaa mieltä.

“Energian hinnan odotetaan nousevan noin 15% vuoteen 2050 mennessä. ..” Ne jotka osaavat voisivat laskea esimerkiksi korkoa korolle kaavaa käyttäen paljonko nousu 40 vuodessa on vuositasolla. Tietämättä tulosta sanoisin terävän pään tuntumalla, että sen nousun kyllä kestää.

On se mukava, kun kukaan ei voi ainakaan 20:en seuraavaan vuoteen syyllistää ilmanpilaamisellani. Kiitos sekopäille ilmastotieteilijöille ja Kööpenhaminan kokoukselle.

Asiantuntemaattomuudesta ja ymmärtämättömyydestä kertoo jo se että toistellaan papukaijan lailla tilastotietoja (luotettavia?) eri vuosikymmenistä. Luonto ja ilmasto eivät kuitenkaan kunnioita ihmisen keksimiä vuosikymmenrajoja. Nyt on menossa jo joitakin vuosia kestänyt viilenemiskehitys liittyen meneillää olevaan aurinkominimiin. Aurinkomini sen enempää kun ilmaston viilenemiskehitys eivät osoita mitään loppumisen merkkejä. Voi varsin hyvin perustein ja luottavaisena ennustaa seuraavankin talven olevan täällä pohjolassa varsin ankaran: kylmyydestä ja lumesta ei tule olemaan puutetta. Siihen on syytä varautua, se on konkreettinen asia toisin kuin uskonnonkaltaiset ilmastonmuutospovailut lämpenemisestä.

#3: "ettei Suomen päätöksillä ole mitään merkitystä maapallon ilmastoon."

Juuri tätä argumenttia vihreät käyttävät ydinvoimaa vastaan. Eli ydinvoimalan rakentaminen Suomeen ei kuitenkaan ratkaise asioita globaalisti. Risujen ja käpyjen poltto sen sijaan ratkaisee ;)

ET: En minä ainakaan ole kuullut että tuolla argumentilla vastustettaisiin ydinvoimaa. Keskustelu on hieman älykkäämpää. Käytännössä tulevaisuuden energiantuotannon vaihtoehdot ovat uusiutuvat ja ydinvoima. Näistä asioista kaikki eivät Vihreissäkään ole yksimielisiä. Kt. esim. ilmastotyöryhmän blogi ydinkaukolämmöstä: http://hevilmasto.wordpress.com/2010/01/24/helenin-kehitysohjelma-22-vihrea-ydinkaukolampo/

“Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomen alkutalvi ei ole ollut poikkeuksellisen kylmä, vaan vastaavaa sattuu keskimäärin kerran viidessä vuodessa. Esimerkiksi alkutalvi 2002-2003 oli selvästi kylmempi kuin tämä alkutalvi. Tämän talven saa tuntumaan kylmältä se, että usea edeltävä talvi on ollut selvästi tavanomaista lauhempi. Esimerkiksi talvi 2007-2008 oli poikkeuksellisen lauha.”
HAHHAHHAA! HOHOHHOHOO! HEHEHEHEEE!

Lisää ilmastototuuden laitoksen tiedotteita:
Lauha ja sateinen tammikuu kertoo tulevista talvista
1.2.2008

Tammikuun alussa olleen, noin viikon kestäneen pakkasjakson jälkeen lämpötila pysyi Suomessa kuukauden loppuun asti viidestä kymmeneen astetta tavanomaista korkeampana.

Ilmatieteen laitoksen mukaan tammikuun sään pitivät lauhana maamme yli liikkuneet useat matalapaineet, jotka toivat Suomeen myös keskimääräistä enemmän sateita. Päättynyt kuukausi edustaa sääoloiltaan ilmastonmuutoksen myötä Suomessa yleistyvää lauhaa talvi-ilmastoa, jonka myötä talvisateiden ennakoidaan lisääntyvän ja sateiden tulevan yhä useammin vetenä, etenkin Suomen etelä- ja lounaisosassa.

ET: Mikäköhän haa haa -pointtisi on? Ristiriitaa ei liene siinä että koko talvi 2008 oli keskimäärin normaalia lauhempi?

#6 "HAHHAHHAA! HOHOHHOHOO! HEHEHEHEEE!"

Juuri näin. Mietin mitähän ilmastoihmiset kertovat Puolassa ja Saksassa kun siellä on värjötelty kovissa pakkasissa ja nyt ollaan lumimyrskyjen keskellä? Ilmasto lämpenee - siksi tuli 20 astetta pakkasta? Ilmasto lämpenee - siksi tuli puoli metriä lunta?

#0:
Miten kommentoisit esim maahamme tulevien turvapaikanhakijoiden ja heidän yhdistettyjen perheidensä hiilijalanjälkeä ?

taas yksi Vihreä hörhö koittaa jaksaa, mutta puhti ja totuus on pois.

Uskomatonta, että joku vielä uskoo tähän Vihreiden hölynpölyyn.

#8

Turvapaikan erityisesti Somalit ovat Vihreille elintärkeitä äänestäjiä.
RKP on ainoastaan yhtä härski maahanmuuton edistäjä kuin vihreät hörhöt.

Meillä on jo ekologisesti melko kestävä yhteiskunta verrattuna muuhun
maailmaan,mihin muuhun pitäisi vielä verrata.
Typerä irrationaalinen ideologisuus aiheuttaa vain typeriä lisäkuluja.Suomen
hiilidioksiidipäästöt eivät lisää pitoisuutta ilmakehässä,metsäpeitteemme on
niin laaja.Mitä Suomen muka asian suhteen pitäisi tehdä lisää?
Typerä altruismi aiheuttaa vain agressiota realististissa,miksi meidän pitäisi
edes osallistua päästökauppaan,se on vain kulu meille,eiköhän se jo riitä
meidän osaltamme yhteisvastuusta.

#6: "ET: Mikäköhän haa haa -pointtisi on?"

Epätoivoisuudessaan hulvattoman huvittavaksi menevä selittely oman dogman oikeaksi todistelussa ilman johdonmukaisen logiikan häivääkään. Nuo ovat sellaisia asioita joita voi olla vaikea koomisiksi tajuta "sisältäpäin". Mutta niinhän elävän elämän tragikomediassa yleensäkin on :-)

#5 "Käytännössä tulevaisuuden energiantuotannon vaihtoehdot ovat uusiutuvat ja ydinvoima. Näistä asioista kaikki eivät Vihreissäkään ole yksimielisiä. Kt. esim. ilmastotyöryhmän blogi ydinkaukolämmöstä"

Vihreät ilmoittavat vastustavansa ydinvoimaa. Piste.

Minusta ydinkaukolämmössä on kaksi perustavanlaatuista virhettä:

1. Sen tekijäksi kaavaillaan Fortumia ja
2. Sijoituspaikka olisi Loviisa

Suomeen voitaisiin rakentaa suuri ydinvoimala Sipooseen tai Kirkkonummelle, jolloin se olisi hyvin lähellä pk-seudun kaukolämpöverkkoa ja järjetön siirtoputki & tunneli jäisi pois kokonaan. Ja investoinnin tekijänä voisi olla Fennovoiman ja Helenin konsortio, jolloin voitot jäisivät suuressa mittakaavassa kotimaahan (EON poislukien).

Toinen vaihtoehto olisi rakentaa pienempikokoinen maanalainen ydinkaukolämpö-/kaukokylmälaitos vaikkapa Laajasaloon. Tämä laitos ei tuottaisi sähköä vaan ainoastaan kaukolämpöä.

Käyttäjän kaminiitto kuva

#12: ”Suomeen voitaisiin rakentaa suuri ydinvoimala Sipooseen tai Kirkkonummelle, ..”

Tervetuloa vain Kirkkonummelle minun puolestani. Vastustavaan adressiin ei minun nimeäni saa. Tosin entisenä ympäristölautakunnan pj:na voisin kuvitella, ettei pulaa nimmareista tule olemaan.

#13 "Tosin entisenä ympäristölautakunnan pj:na voisin kuvitella, ettei pulaa nimmareista tule olemaan."

Pitää paikkansa. NIMBY-ilmiö on maailmanlaajuinen. Sinänsä se on ihan sama onko se ydin- vai turvevoimala, sitä vastustetaan paikallisella tasolla kovasti (esim. Jyväskylän Keljonlahden biopolttoainevoimala).

Luulen että ehkä sittenkin olisi järkevämpää rakentaa maanalainen ydinlämpölaitos (ei siis tuottaisi sähköä) kaukolämmön tuottajaksi vaikka Vuosaareen tai Suvisaaristoon. Ja sitten muutama sähköntuotantoon keskittyvä ydinvoimala eri puolille Suomea.

Luittekos muuten, että Talvivaaran kaivos harkitsee uraanin talteenottoa malmistaan? Sivutuotteena tulevan uraanin määrä riittäisi suunnilleen Suomen tarpeisiin, eli voisimme olla täysin omavaraisia ydinvoiman suhteen ilman uusia uraanikaivoksia :)

Oikeastaan ydinlämpölaitoksia kannattasi rakentaa vähintään kaksi huoltovarmuuden ja turvallisuuden vuoksi. Teknisiin ominaisuuksiin ei varmasti tässä kannata yrittää pureutua kovinkaan syvällisesti, mutta kuitenkin ne ovat selvästi turvallisempia nykyisiin ydinsähkölaitoksiin verrattuna (joita en väitä vaarallisiksi) matalamman käyttölämpötilan, yksinkertaisuuden ja pienenmmän käyttölämpötilansa vuoksi. Maailmalla ei niitä näe, mutta harvat sitä Siperiassa joutukaan asumaan. Niiden avulla ainakin HE pääsisi eroon kivihiilestä, mikä miten tahansa tarkasteltuna on vain plussaa. Täytyy vielä muistaa, että lämpölaitoksen reaktoritehon tarvitsee olla vain kolmannes vastaavasta sähkölaitoksesta, joten puhuttaisiin "pölynimureista" OL3:een verrattuna.

Mitä tulee ilmastonmuutokseen, niin piruko sitä tietää, miltä maailma näyttää vaikkapa sadan vuoden pääästä. Olisin enemmän huolissaan kokonaisuudesta, jossa jätteen määrä kasvaa ja helposti hyödynnettävät luonnonvarat alkavat käydä harvinaisimmiksi. Kyse näissä kaikissa on kuitenkin vähintään kolmen prosentin talouskasvusta, jolla työllisyys pysyy edes paikoillaan. Lukuna 3% ei ole paljon, vaan kun se kasvaa perusmatematiikan mukaan potenssissa, jolloin perusduunarikin tienaa muutaman vuosikymmenen kuluttua saman kun Brunein sulttaani nyt ja kun joukkoon sotketaan hiukan entropiaa, niin tyhmimmänkin täytyy tajuta asian vakavuuden.

"Kuluva talvi on ollut globaalisti monin paikoin poikkeuksellisen kylmä, mutta se on vain yksi talvi muiden joukossa."

Hauskaa tässä on se että viime talven ennätyspakkasista sanottiin ilmatieteenlaitokselta kyseisen talven tulevan vain kerran 200'ssa vuodessa kun ilmasto on kerran lämmennyt. Nyt puskee toista samanlaista talvea ellei pahempaa heti perään. Ensi talvi varmaan samanlainen jos auringon aktiivisuus pysyy alhaisella tasolla. Tietenkin auringon aktiivisuuden ottaminen keskuteluun on Taalaksen tallikavereista, viherpiiperöistä ja ilmastofasisteista kamala asia koska sillä ei ole heidän mukaan mitään tekemistä maapallon lämmönsäätelyssä. Lämmön säätelee ihmisen CO2.

Vuodesta 2002 mitattuna ilmasto on jäähtynyt (-0.12C per decade). Miten se voi olla mahdollista jos hiilidioksidin määrä on jatkanut nousua?

Kirjoita uusi kommentti

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja