Ilmastonmuutos Pohjolassa sivutettava?
Joku voi väittää, että näin on. Perusteluinaan myönteiset vaikutukset Pohjolassa ja toimiemme vähäinen vaikutus maailman mittakaavassa. Mutta. Ei pidä mennä sieltä missä rima on matalin. Ilmastonmuutoksessa on kyse paljon monimutkaisemmasta ja haastavammasta ongelmasta. Kyse on tilanteesta, jossa ei voi kuin hävitä – joko vähän tai paljon.
Yllä kuvatun väitteen esitti Esa Karanko Helsingin Sanomien mielipiteessään 21.4.09. Hänellä oli oikeastaan kolme väitettä: 1) Karangosta ilmastonmuutos on Pohjolassa hyvä asia. 2) Ihmisen vaikutuksesta ilmastoon ei ole varmaa tietoa. 3) Suomalaisten ei tulisi ponnistella ilmastonmuutoksen torjumiseksi, koska näillä ponnisteluilla ei ole maailman mittakaavassa merkitystä.
http://www.hs.fi/digilehti/haku/?kaikkiSanat=esa+karanko&Hae.x=0&Hae.y=0
Koska tämän tapainen ajattelu on aika yleistä – ja turhan helppoa näin vaikean ongelman edessä – haluan esittää vastakommentit. Aiheen monimutkaisuudesta johtuen joudun kuitenkin pahoittelemaan yksinkertaistamista - vaikka tekstistä tulikin näin pitkä!
Väite 1) Ilmastonmuutos Pohjolassa on hyvä asia
Vastaus: Osin on näinkin, mm. pidemmän kasvukauden, vähemmän lämmityksen tarpeen ja joidenkin mielestä lämpimämpien kesien takia. MUTTA Ilmastonmuutokseen liittyy myös paljon ikäviä sivuvaikutuksia, jotka koskevat myös Suomea:
- Äärimmäiset sääilmiöt tulevat lisääntymään: pitkät kuivat jaksot, myrskyt tai vesi- /lumisateet, joissa vettä voi kerralla tulla niin paljon, että tulvaongelmat ja teiden ja rakennusten kunnossapito vaikeutuu. Jos asut merenrannalla tai alavalla maalla, oman talon perustusten kosteuden kesto kannattaa tarkastuttaa. Myös merenpinnan nousu on huomioitava, vaikka Etelä-Suomessa maanpinnan nousu toimiikin hyvin vastavoimana.
- Yleistyvät rankkasateet myös tuhoavat satoja, mikä heikentää pidentyvästä kasvukaudesta saatavia hyötyjä. Samoin liiallinen kuivuus.
- Riski metsäpaloihin kasvaa kuivina jaksoina.
- Erilaisten virustautien ja epidemioiden pelätään lisääntyvän maailmassa ilmaston lämpenemisen seurauksena - ja ne eivät tunne valtiorajoja.
- Lämpö lisää myös tuholaisia ja täten torjunta-aineiden tarvetta viljelyssä.
- Luonnonkatasrofit, öljyriippuvuus, veden ja ruuan saatavuus jne. vaikuttavat maailman talouteen ja sitä kautta myös meidän suomalaisten taloustilanteeseen.
- Pula puhtaasta vedestä ja ravinnosta voi aikaansaada kansainvaelluksia, ja riski sotilaallisiin konflikteihin kasvaa. Tämän näen itse suurimpana uhkana ja Suomen tulisikin huomioida asia niin kehitysavussa, maahanmuuttopolitiikassa kuin myös turvallisuuspoliittisesti.
- Ilmastonmuutokseen liittyy myös äärimmäisen vaikeasti ennustettavia asioita, kuten lämpenemisen vaikutukset merivirtausten kulkuun: Erittäin nopea ilmastonmuutos voi heikentää Golf-virtaa, mikä alentaisi lämpötiloja Pohjolassa. Toisaalta samassa tilanteessa merten pohjien metaaniklaraatit saattavat alkaa purkautua, millä taas olisi nopeasti maapallon lämpötilaa kuumentava vaikutus. Näiden seurausten suotuisuutta ei ole tässä järkevää pohtia, koska tilanteet ja niiden vaikutukset ihmiskunnan elämään ovat niin vaikeasti hallittavissa ja ennustettavissa. Turha ajaa karille, jos sen voi vain välttää.
Väite 2) “Ihmisten vaikutuksesta ilmastoon ei ole edes varmaa tietoa. On vain erilaisia tutkimuksia.”
Ihmiskunta on edennyt tähän älyllisen kehityksen, hyvinvoinnin ja vaurauden asteeseen johtuen tieteestä ja luontaisesta uteliaisuudesta. Tiede toimii niin, että tutkijat pyrkivät tekemään objektiivisia havaintoja tutkimuskohteestaan ja vertaavat saamaansa tietoa jo aiemmin opittuun (he eivät siis opi kantapään kautta, vaan ihmiskunnan viisaus pohjautuu myös toisilta oppimiseen). Samaan aikaan tutkimukset (julkiset sellaiset) asetetaan muun tiedeyhteisön kritiikin alle. Toisilla tutkijoilla on mahdollisuus pyrkiä falsifioimaan, kumoamaan, esitettyjä tutkimustuloksia. Tiede kehittyy eräänlaisen itsearvioinnin ja jatkuvan kyseenalaistamisen kautta.
Tieto on perusmääritelmänsä mukaan “hyvin perusteltu tosi uskomus” (Platon). Paino on sanassa hyvin perusteltu. Tieto, joka tiedeyhteisössä saavuttaa laajan hyväksynnän, on käynyt läpi laajan kritiikin seulan ja vertailututkimukset, millä perusteilla sitä voidaan pitää varsin luotettavana. Sen sijaan yksittäiset, tuoreet tutkimukset eivät vielä ole painoarvoaan lunastaneet. Tästä syystä ilmastonmuutoksestakin saadaan luotettavaa, “valmista” tietoa harvakseltaan.
Hallitustenväliseen ilmastopaneeliin (IPCC:hen) kuuluu yli 2 000 tutkijaa eri puolilta maailmaa. Viimeisin raportti on vuodelta 2007 ja seuraavaa odotetaan ennen Kööpenhaminan ilmastokokousta, syksyllä 2009. Tietoja uusista tutkimustuloksista on tihkunut sen verran, että 2007 raportissa hiilidioksidin määrän kasvuennusteet olivat jopa 40% alimitoitettuja. Enää ei puhuta 80% leikkaustavoitteista vuoteen 2050 mennessä, puhutaan 90-95%:sta, ja toimilla on kiire.
Tiedeyhteisö myös jakaa laajalti sen käsityksen, että ihmisen vaikutus ilmastonlämpenemiseen on merkittävä. Itse lisäisin tähän myös sen, että vaikka vaikutuksemme olisi vain osa, niin etumme mukaista on ehdottomasti tehdä kaikki voitavamme lämpötilan nousun hillitsemiseksi niiltä osin kuin se vain on mahdollista.
Väite 3) Suomalaisten toimilla ei ole vaikutusta maapallon ilmastoon.
Näin voisi väittää, jos eläisimme ekologisissa lokeroissa ilman kontaktia ulkomaailmaan. On totta että Euroopan unionin osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on noin 15%. Mutta ihminen elää sosiaalisissa yhteisöissä, yksilön teoilla on vaikutusta muiden yksilöiden käyttäytymiseen, samoin valtioiden teoilla on vaikutusta muihin valtioihin. Valtioiden tai yksilöiden ei kannata jättää valintoja tehdessään huomiotta valintojen seurauksia ja riskien suuruusluokkia, esimerkin voimaa muitakin kannustavana ja motivoivana tekijänä taikka niitä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä, joita seuraa pyrkimyksestä olla maapallon mittakaavassa kehityksen suunnannäyttäjä. Kehityksellä tarkoitan ekologisesti kestävämpää elämäntapaa.
Ilmastonmuutos aiheuttaa varmasti sivuvaikutuksia, joihin eri valtiot tulevat reagoimaan valitseminsa tavoin. Jos ne eivät reagoi nyt, konkreettinen toiminta on varmaa siinä vaiheessa kun vaikutukset näkyvät hyvinvointia alentavasti kansalaisten peruselämässä. Täten ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen ovat myös liiketoiminnallisessa mielessä bisnesmahdollisuuksia.
Peliteoriat, kuten vangin dilemma, tarkastevat optimaalisen toimintatavan valintaa, kun vaihtoehtojen hyödyt ja haitat riippuvat muiden toimijoiden valinnoista. Ilmastonmuutoksessa on kuitenkin kyse asiasta, jossa ei voi kuin hävitä – joko vähän tai paljon. Tämä sen vuoksi, että toimintaympäristön (maapallo) sisällä olevat toimijat (valtiot, ihmiset) ovat alttiita valintojen seurauksille riippumatta siitä, missä päin maailmaa niitä tehdään.
Lämpenemistä ei voi enää täysin estää, mutta sen määrään ja nopeuteen voi pyrkiä vaikuttamaan ja siihen voi varautua. Mitä tehokkaammin ja aiemmin sen parempi. Myös ihmiskunnan pitkäntähtäimen hyvinvoinnin ja vaurauden säilyttämisen kannalta. (Vaikka ne nykyisin ovatkin globaalisti jakautuneet hyvin epätasaisesti.)
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kuinka joku vielä kaiken kurjistumisen keskellä jaksaa kohkata olemattomasta ilmastonmuutoksesta ?
Koko ilmastonmuutos on viime vuosikymmenten suurin bluffi, ja hyvää tarkoittavat hölmöt ovat nielaisseet syötin koukkuineen ja melkeinpä kohoineenkin.
- Oletko varma että emme jo nyt elä maailmanlopun keskellä?
- Uskotko hiilidioksidin vähentämisen kompensoivan mm. väestöräjähdyksen?
- Sanotko mm. Hassille etc. vihreille etteivät lentelisi ympäri maapalloa viherkissanristiäisiin?
- Sanotko Hautalalle ettei hän rekrytoisi, kioskeissaan, taitamattomia hiilidioksidikoneita Afrikasta?
- Uskotko vihreiden käsien ilmastonmuutosvoimaan?
- Syytätkö Paleoliittista heteromiestä edellisestä jääkaudesta?
- Uskotko stabiiliin maailmankaikkeuteen?
Ja listaa voi jatkaa....
Else on vihreiden tavoin yliurbanisoitunut ihminen jolle elämä on lattea, viiniä, kasvisruokaa ja maailmanparantamista.
Ilmastonmuutos on mukava vihollinen, se kun on mukavan abstrakti ei pure takaisin, eikä väitä vastaan. Ilmastonmuutosta vastaan on kiva keksiä toimia, kas kun niiden tehoa ei tarvitse todistaa.
Toisaalta hellejakso kesällä on "pitävä" todiste ilmastonmuutoksesta samoin kuin on pakkasjakso talvella. Jos mitään ei tapahdu, niin voidaan sanoa, että neljänsadan vuoden kuluttua tämän päivän vihreitä kiitellään.
Sum liirum, sum laarum Elise lauleli vaan. Luuli, ilmastonmuutoshöpinästä pisteitä saa!
Miksi nämä viheriät tytöntylleröt ovat niin kamalan huolissaan juuri meidän toimistamme ? Miksi ollaan kovin hiljaa siitä mitä Venäjällä tai Kiinassa tapahtuu. Tai vauraissa arabimaissa. Aavikkoa keinokastellaan ja rakennetaan hiihtokeskus sisätiloihin paikkaan jossa on kesällä +50 C
Siksi, koska ilmastonmuutoksesta huolissaan oleminen aikaansaa hyvän omantunnon. Ilmastonmuutoksesta saarnaaminen on nykyajan anekauppaa.
Mistä tulisi se uusi rohkea Luther ?
Hmm, miten olin lukevinani ettei tuo kirjoitus sisältänyt virallisen mantran lisäksi mitään uutta? Kertaus on opintojen äiti?
Suosittelisin kirjoittajaa tutustumaan asiaan vähän laajemmin. Aloittaa voi vaikka siitä pohtimalla ja selvittämällä mikä osuus eri tiedossa olevilla osioilla on ollut esiteollisesta ajasta saakka mitattuun 0,7 asteen lämpenemiseen ja mihin perustuu ajatus että lämpeneminen tulee kiihtymään ja ehkä jopa karkaamaan käsistä. Muutamina muuttujina mainittakoon aurinko, luonnon omat syklit, pien- ja hiilihiukkaspäästöt... Muita muuttujia voi vapaasti täydentää. Kiitos. Nämä kiinnostavat suuresti minuakin.
Lisäksi toivoisin kannanottoa konkreettisista toimista joilla asioiden kanssa edettäisiin. Tätä "tarttis tehdä jotain, tarttis tehdä jotain" -paniikinlietsontaa saa lukea aivan tarpeeksi.
Jackass: ei sentään tullut ehdotusta sulkea ydinvoimalat, sähköhän tulee seinästä tai Venäjältä eikä sitä normaalia rahoituksenlisäämismantraa, ilman ideaa mistä se raha tulee (seinästä sekin?)
Muutama ilta sitten oli telkassa ojelma ,jossa kerrottiin Kiinan automatkailun kasvausta. Kiina suo verohelpotuksia niille, jotka ostavat maaseudulla pienen pakettiauton. Hinta oli euroina n. 3000.
Kauppias kertoi, että verohelpotuksen takia myynti nousee kohisten. Kuukausimyynti oli noussut jo 90 000 kappaleeseen. Eli vuositasolla se tekee miljoona autoa. Kiinan väkiluvun tietäen, voi vain arvioida seurauksia.
No, voimmeko kieltää kiinalaisilta elintason kasvun? Sitähän on kehitysmaihin toivotettu vuosikymmeniä ns. kansainvälisen työnjaon muodossa. Nyt eivät köyhät vain tyydy kehitysavun murusiin, vaan he toimivat ihan itse.
Intiakin lanseerasi halvan intialaisen kansanauton.Voiko heitä siitä moittia?
Ilmastonmuutos on jo karannut, sitä voi korkeintaan hidastaa, mutta juna meni jo.
Todellinen luomuelämä on sitä, että aamulla saa ehkä kahvia ( jos on) , kun panee tulta hellaan. Vesi tulee käsin kaivosta ja menen käsin kompostiin. Maito säilyy kesällä viileänä, kun sen laskee ämpärissä kaivoon veden tuntumaan. Jääkaappia tai pakastinta ei ole. Metsästä tulee mustikat ja puolukat ja sienet. Ne säilötään käsin. Hyttyskarkotteita ei ole.
Takapihalla on puuhuussi ja vaipat ja terveyssiteet ovat kestosellaisia. Halot pilkotaan sahalla ja kirveellä ja uunit lämpiävät, kun nopsajalkaiset naiset kantavat puut sisään ja lämmittävät uunit. Ukot ovat pöllimetsässä.Leivät ja pullat
( jos on jauhoa) paistetaan leivinuunissa. Sen lämmitys ja siiytys on taitolaji.
Liha saadaan tappamalla se ihana possu sieltä navetan nurkasta. Teurastanminen ja lihan käsittely on oma taitolajinsa. Lehmät lypsetään käsin, sonnat luodaan talikolla.Kulkuneuvona on polkupyörä ja sukset ja potkukelkka ja muutama bussivuoro jne..
Mistäkö tiedän? No olen elänyt sitä elämää. Se on muuten kovaa ja iltapäivällä voi viherpiiperöstä jo tuntua, ettei tämä ole kivaa. Rakennekynnetkin ilkeästi raapivat pyykkilautaa. Tosi luomua.
No, eihän meidän tarvitse 1960 luvulle palata ( josta kerroin),mutta jospa me palataankin sinne 1860 luvulle? No, elettiinhän sitä silloinkin. Savupirteissä?
No, ehkä joku keksii hilavitkuttimet, jotka eivät kuluta energiaa.
Trapetsi,
No yksi olennainen ongelma maailmassa on myös väestömäärä. Jos kiinalaiset nostavat per henkilö lasketut päästönsä suomalaisen tasolle puhutaan pelkästään Kiinan osalta 80% osuutta nykyisistä päästömääristä. Jos samaan aikaan muut vähentävät 80% on tulos +-0.
Mutta koska tuo väestöasia tuo ongelma monissa muissakin asioissa en tiedä kannattaako tuota lähteä noinpäin ajattelemaan. Tässä olisi nyt yksi kuuma peruna tuonne Kööpenhaminaan. Tulisiko jokaisen maan hoitaa tonttinsa hiilituotto-hiilinielu periaatteella. Suomessa tilanne on tältä osin hyvä koska maa on iso ja harvaanasuttu. Kiinakin on iso maa mutta väkeä on pipona Intiasta puhumattakaan.
Tosin nyt taitaa käytännössä käydä niin että summa jolla "kehitysmaat" saadaan mukaan edes jonkunlaisiin talkoisiin on melkolailla kallis. Tähän poliitikot voisivat tietenkin ottaa kantaa, montako nollaa tarjottuun apupakettiin pitää perään lisätä että esim Kiinaa alkaa kiinnostaa?
Mahdotontahan tätä viilenemistä on ohittaa, muuten tulee vilu ja lopulta voi jäätyä! Tuo lämpenemisestä kohkaakaaminen on hieman jälkijättöistä, se kun pysähtyi jo vuosituhannen alussa eikä paluusta ole mitään merkkejä. Viilenemisen sen sijaan itse kukin voi todeta ulos menemällä ja lämpömittariin vilkaisemalla. Reality bites back!
Loistava kirjoitus, Else! Ja tervetuloa tänne Persujen ja muiden konservatiivien valtaamalle Uuden Suomen blogipalstalle nostamaan tasoa. ;)
"Loistava kirjoitus, Else! Ja tervetuloa tänne Persujen ja muiden konservatiivien valtaamalle Uuden Suomen blogipalstalle nostamaan tasoa"
Jaa, kyllähän tuo kieli on kohtalaisen sujuvaa, substanssissa tosin on petrattavaa.
Mutta se ei ole:
" valtiotieteenmaisteri"
vaan
Valtiotieteen maisteri.
Ottaa päähän nämä yhdys sana vihreet.
Hienoa, Maailman mies, että osaat puuttua oleelliseen! ;)
Ääh. Plääh. Ilmastonmuutos on voimakasta näin keväisin kun lumet sulaa ja kaikkea...
Ihminen ei ole käynnissä olevaa ilmastonmuutosta aiheuttanut, eikä tule sitä myöskään lopettamaan. On vain sääli, miten pienen porukan harjoittama aivopesukampanja on nähtävästi aiheuttanut maailmanlaajuisen joukkohysterian, noh tämähän kertoo paljon siitä miten älykäs olento ihminen oikeastaan on, suorastaan imartelevaa...
Missähän vaiheessa tätä ilmastopoliittista/tieteellistä keskustelua ruvetaan ottamaan huomioon myös yleisestä mantrasta poikkeavat tutkimustulokset? Nythän vaan toistellaan näitä samoja myrskyjen lisääntymisiä sun muita. Siitäkin on olemassa muuten tutkimus, joka osoittaisi päinvastaista, etteivät myrskyt merkittävästi lisääntyisikään.
Nythän kuitenkin merkittävin uusi tieto on auringon tehon äkillinen vaimeaminen ja mahdollisesti siitä johtuva 7-8 vuotta kestänyt säiden viileneminen. Tämä tutkimustulos lienee vihreillekin kovin kiusallinen, kun se poliittisessa mantrassa jätetään huomioimatta. Mainitset, että tieteeseen kuuluu jatkuva kyseenalaistaminen. Juuri näin se on, mutta "ilmastotieteessä" tätä kyseenalaistamista ei ole tehty viimeiseen 10 vuoteen. Tai siis on, mutta "kyseenalaiset" havainnot eivät ole IPCC seulaa läpäisseet, toisinsanoen havainnot, jotka eivät ole täsmänneet alarmistien havaintoihin eivät ole IPCC:n raportteihin mahtuneet.
Kyllä tässä vielä menee varmastikin ainakin muutama vuosi, että asia kiistatta voidaan osoittaa (ihmisen mitätön vaikutus ilmastoon), mutta kunhan se tapahtuu, edessä on seuraavat 10 vuotta vakuuttelua siitä, että todellakin näin on. Ihmisten mieliin on todellakin osattu kaikella rummutuksella iskostaa huono omatunto asiassa, johon heillä ei ole osaa eikä arpaa. Osattaisiinpa roskaamisesta tai perheväkivallasta luoda yhtä toimiva kampanja kuin ilmastosyyllistämisestä, niin voisimme vaikka kehittyä eteenpäin.
Kuten sanoin ihminen on merkittävällä tavalla vaikuttanut ilmaston lämpenemiseen. Tästä on niin suuri joukko tutkijoita samaa mieltä ja asiaa on tutkittu monelta kannalta. Jos joku on toista mieltä, asia pitäisi osata perustella tieteellisesti.
Tuoreimmat faktat ja tilastot löytyvät esim. täältä: http://www.ipcc.ch/
Kansantajuisemmin aiheesta: www.ilmasto.org
Lyhyesti perusteluja ja vastaus Jacckassille siihen, mikä voisi olla ihmisen osuus lämpenemiseen :
- llmasto on lämmennyt ennätyksellisen nopeasti. Tilastot osoittavat että lämpöennätykset ainakin vuodesta 1880 osuvat kaikki viime vuosille:
http://en.wikipedia.org/wiki/Temperature_record_since_1880
- Suuri ongelma on nyt lämpenemisen nopeus. Jääkausien jälkeen ilmasto lämpeni 4-7 astetta noin 5 000 vuodessa, nyt lämpenemisen pelätään etenevän jopa 5-6 astetta 100 vuodessa.
“Alueellisesti näin nopeaa lämpenemistä onkin jo havaittu. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan arktiset alueet ovat lämmenneet kolme astetta vain 30 vuodessa. “ (ilmasto.org)
- Samaan aikaan kun ilmasto on lämmennyt, hiilidioksidin määrä ilmakehässä on noussut ennätyslukemiin. Maallikkokin huomaa käyriä tarkastelemalla, että kyseessä on vahva korrelaatio.
Hiilidioksidin määrä on lisääntynyt huomattavasti juuri teollisena aikana:
“The Keeling Curve is a graph showing the variation in concentration of atmospheric carbon dioxide since 1958.”
http://en.wikipedia.org/wiki/Keeling_curve
Toki ihmisen vaikutusta on tutkittu muillakin tavoin, esim. hiilen määrän kasvua Antarktiksen jäässä, merissä, kasvillisuudessa, maaperässä jne.
Jossakin kommentissa mainittu auringon aktiivisuuden vaihtelu on hyvä pointti. Nythän selvitellään, voisiko pilkkujen vähyys vaikuttaa maapallon ilmastoa viilentävästi. Auringon pilkkujen vaikutuksen huono ennustettavuus ja historiallinen sykli (50-100 vuotta) ovat kuitenkin asioita, joiden varaan en ihmiskunnan kortteja laskisi. Uutinen mm. http://www.tekniikkatalous.fi/tk/avaruus/article121803.ece
Ja voi kun elämä olisikin lattea ja viiniä ja siinä sivussa älykästä keskustelua. Kyllä se minulle on niitä enemmän haaveissa, käytännössä lähinnä vaipanvaihtoa, ruuan tekoa ja siivoamista, mutta siinä ohessahan voi mietiskellä ja nauttia ihanista lapsista! :)
"Kuten sanoin ihminen on merkittävällä tavalla vaikuttanut ilmaston lämpenemiseen. Tästä on niin suuri joukko tutkijoita samaa mieltä ja asiaa on tutkittu monelta kannalta. Jos joku on toista mieltä, asia pitäisi osata perustella tieteellisesti.
Tuoreimmat faktat ja tilastot löytyvät esim. täältä: http://www.ipcc.ch/
Kansantajuisemmin aiheesta: www.ilmasto.org
- llmasto on lämmennyt ennätyksellisen nopeasti. Tilastot osoittavat että lämpöennätykset ainakin vuodesta 1880 osuvat kaikki viime vuosille:
http://en.wikipedia.org/wiki/T…since_1880"
-------------------------------------------------------------------------------------------
Ihminen ei ole vaikuttanut ilmastoon juuri mitenkään. Se on yksinkertaisesti mahdotonta. Yksi tulivuorenpurkaus voi tuottaa CO2:ta yhtä paljon kuin ihmiskunta koko olemassaoloaikanaan. CO2 ei ole mikään myrkky, se on yksi elämän elinehdoista.
IPCC ei ole mikään tieteellinen vaan lähinnä poliittinen foorumi.
Mitä vuosien lämpimyyteen tulee, niin se, että 120 vuoden aikana on mitattu muutama lämmin vuosi ei merkitse mitään. Mitään tarkkoja mittaustuloksia ei ole olemassa kuin sadan vuoden ajalta ja jos meri-, napa-, ja aavikkoalueet otetaan lukuun (suurin osa maapallosta) niin dataa on vielä vähemmän.
Vanhimmat mittaustulokset ovat kaupungeista joiden oma mikroilmasto on aina lämpimämpi kuin ympäröivien seutujen. Tämä on eräs syy ilmastoharhaan.
Suomessa on kasvanut pähkinäpensaita vielä 1000 vuotta sitten, Grönlannissa on laidunnettu karjaa. Lämpimään päin meno (jos näin on) on siten jopa luonnollista.
Else,
Ihminen vaikuttaa ilmastoon. Kysymys kuuluu paljonko. Olen maininnut tutkituksi ilmastoherkkyydeksi 0,6 ja 6 asteen välillä olevia lukuja. Ero on dekadin ja tältä osin merkittävä. IPCC oma arvio (huom: arvio) on AR4 osalta 3 astetta. Tästä vajaat 2/3 perustuu palautekytkentöihin joista ei tiedetä juuri mitään. Tämän tunnustavat myös mallien tekijät joihin voi tutustua sylttytehtaalla real climatessa. Varsin reilusti he mallinsa vajavaisuudet tunnustavat. Suosittelen tutustumaan.
Toisekseen vertailukohta johon verrataan on esiteollinen aika. Mainitsit vuoden 1880. Onko sinulla kertoa hyvää syytä miksi? Muu kuin se että lämpötilamittauksia jonkunlaisella tarkkuudella löytyy tuolta saakka. Tähän perustuen osaat varmaankin myös selittää sen miksi tilastoitu kevään saapuminen Suomen torniojokilaaksoon on tullut sykleittäin aikaisemmin ja aikaisemmin jo 1600-luvun lopulta lähtien:
http://maps.grida.no/go/graphic/trends-in-the-ice-breaking-date-in-the-t...
Toivottavasti et perustele faktojasi ilmasto.org tietoihin. Teen nyt lainauksen kyseisen sivuston materiaalista linkin "Usein esitettyjä ilmastoskeptikoiden väitteitä" alta:
"Vaikka hiilidioksidipitoisuus on kasvanut koko vuosisadan, on myös arvioitu, että se on vasta 70-luvun tienoilla saavuttanut kriittisen määrän, jolloin sen vaikutus on kasvanut ns. luonnollisia tekijöitä merkittävämmäksi."
Ote on osa vastausta kysymykseen: "Väite: Hiilidioksidipitoisuuden väitetään kasvaneen koko vuosisadan, vaikka vuosina 1940-70 havaittiin selvä viilenemisen jakso"
Otetaan tähän mukaan todellinen toteutunut lämpötilakehitys suhteessa IPCC AR4 ja näin ollen ilmasto.org tietoihin. Ensin lämpötilakehitys tällä vuosituhannella suhteessa päästöihin:
http://icecap.us/images/uploads/TEMPSvsCO2.jpg
Ja toiseksi lämpötilakehitys suhteessa AR4 skenaarioihin:
http://icecap.us/images/uploads/ipccchart.jpg
Osaatko tässä välissä perustella miten luonnon omat mekanismit on ohitettu ja menossa on kiihtyvä lämpeneminen voimakkaalla korrelaatiolla CO2 kehityksen kanssa?
Toivon ettet takerru jälkimmäisen käyrän loppumiseen kesällä 2008. Tuoretta tietoa aina viimeisimpiin lämpötilatietoihin löytyy woodforthrees sivuston graafeista joka ynnää hyvin yhteen useiden asiaa seuraavien instituutioiden mittaukset. Tässä Hadley Centerin pintalämpötiloihin perustuva graafi vuodesta 1975 lähtien:
http://www.woodfortrees.org/plot/hadcrut3gl/from:1975
Kaikki tietävät 2000-luvun päästökehityksen ja tähänhän mm taannoinen Kööpenhaminan julkilausuma perustui. Ajetaan uudet pahemmat päästöskenaariot läpi samoista malleista ja saadaan noita aiemmin linkitettyjä jyrkemmin nousevia graafeja aikaan.
Jos tutustut noihin malleihin huomaat että esimerkiksi olennaisimman kasvihuonekaasun eli veden palautteesta ei tiedetä edes etumerkkiä. Tämän vuoksi myös ilmastoherkkyyden luvut voivat vaihdella tuommoisella skaalalla. Miten voit ratkaista monimutkaisen matemaattisen yhtälön järkevällä tarkkuudella jos mukana on useita "X" ja "Y" parametreja joista et tiedä välttämättä edes etumerkkiä?
Vesihöyryn osuudesta IL ottaa sivustollaan kantaa näin:
http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/miksi_16.html
"Mallikokeitten perusteella on arvioitu, että vesihöyrypalaute suurin piirtein kaksinkertaistaa ilmastojärjestelmän herkkyyden. Jos siis jokin pakotetekijä itsessään lämmittäisi maapalloa yhdellä asteella, lämpötila nouseekin kaksi astetta, kun otetaan huomioon vesihöyryn lisääntyminen. "
Samaan aikaan on julkistettu vertaisvertaillusti mm tämä tutkimus:
http://www.springerlink.com/content/m2054qq6126802g8/?p=0719389126154920...
Tarkoitukseni ei ole tuoda kantaa eikä toista yli jonkun toisen mutta kysymys herää: mitä tässä oikeasti tiedetään?
Aurinko on toinen mielenkiintoinen tekijä. IL johtala Taalas pitää kiinni 10% osuudesta, saman laitoksen aihetta tutkiva professori Tuija Pulkkinen taas mainitsee "viideosan":
http://areena.yle.fi/toista?id=2109594
Taannoin Suomessa kokoustaneet aurinkotutkijat, mukana myös T.Pulkkinen, puhuivat jopa 50% osuudesta. 20% osuus on 0,7 asteesta sen 0,14 astetta, puolet 0,35. Jos kuuntelet tuon haastattelun (toivottavasti linkki toimii) huomannet miten avoimesti myös Pulkkinen puhuu tiedon puutteesta ja epävarmuuksista. Nythän auringon osalta on esitetty huonoja arvauksia jo vuoden verran ja toistaiseksi ne on menneet metsään. Toki on esitetty arvauksia jopa Daltonin minimin tapaisesta hiljenemisestä.
Näiden lisäksi on tuotu esille erilaisten ilmansaasteiden vaikutusta ilmastoon (mm lyijy polttoaineen seassa kun sitä vielä käytettiin), mustan hiilen vaikutusta jonka arvioidaan olevan joidenkin lähteiden mukaan jopa 70% arktisen alueen lämpenemisestä, luonnon omista sykleistä kuten esilletuomani PDO/NAO kierto on pimennossa jne.
Ilmasto on lämmennyt, miksi? Mikä osuus on toipumisella pienenä jääkautena tunnetusta ajanjaksosta, mikä perustuu aurinkoon, mikä ihmisen päästöihin (erilaisiin) jne jne. Kaipaisin nyt niitä osuuksia. Olen tässä nyt pyrkinyt tuomaan esille sen mitä kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat ovat rehellisesti saaneet tuotua esille ja rehellisesti sanottuna toleranssit on huikeita.
Toisekseen kritisoin sitä mikä vertailukohta esiteollinen aika todella on. Aika pienellä jääkaudella tunnetaan historiassa katovuosista ja kansainvaelluksista (mm Suomen lapin kveenit siirtyen Norjaan). Onko tämä nyt se "stabiili" ilmasto jota kaivataan?
Toisekseen se että nyky-infrastruktuuri ja yhteiskunta on rakennettu jollekin aikakaudella. Yhtenä menneenä esimerkkinähän on Rooman valtakunta jonka suuruudenaika perustui arvioiden mukaan osaltaan vallinneeseen suotuisaan ilmastoon. Keskiajallahan vallitsi myös nykyistä lämpimämpi ilmasto mm Ruotsissa:
http://people.su.se/~hgrud/documents/Fennoscandian%20summers%20500-2004.pdf
Puulustoista tehty tutkimus. Sama Metlan tekemänä Suomessa:
http://lustiag.pp.fi/Puiden%20vuosilustot%20ja%20ilmasto7_SF.pdf
Se että itketään ilmaston muuttumisesta ja mm merenpinnanmuutoksista on sinänsä koomista koska molemmat ovat aina vaihdelleet ja tulevat vaihtelemaan ilman ihmisen vaikutustakin. Tältä osin nykyinen infra ei tule kestämään sen paremmin luonnonmukaisiakaan ilmastonmuutoksia.
Tosin ensin pitäisi todistaa että kyseessä olisi ihmisperäinen ilmastonmuutos. Ilmasto.org puhuu 90% varmuudesta IPCC peräisenä. IPCC suunnalta ei vain ole mitään muita todisteita ihmisperäisyydestä kuin ne mallit ja näihin malleihin ja niiden antamiin skenaarioihin taas perustuu suuri osa tehdyistä tutkimuksista. Lue sanamuotoja. Jos ilmasto lämpenee mallien mukaisesti xx astetta tapahtuu tämmöistä ja tämmöistä. Jos tuolle 90% varmuudelle alkaa hakemaan tieteellisiä perusteita voisin niistä kyllä lukea. AR4 ei niihin ainakaan vastaa koska tietoa ei ole tarpeeksi.
Aihetta kommentoi yksi IPCC pääkirjoittajista Kevin Trenberth 2007:
"In fact there are no predictions by IPCC at all. And there never have been. The IPCC instead proffers “what if” projections of future climate that correspond to certain emissions scenarios. There are a number of assumptions that go into these emissions scenarios. They are intended to cover a range of possible self consistent “story lines” that then provide decision makers with information about which paths might be more desirable. But they do not consider many things like the recovery of the ozone layer, for instance, or observed trends in forcing agents. There is no estimate, even probabilistically, as to the likelihood of any emissions scenario and no best guess."
Koko kannanotto täällä:
http://blogs.nature.com/climatefeedback/2007/06/predictions_of_climate.html
Se tiedetään että stabiilissa järjestelmässä ilmastoherkkyys CO2 osalta on määrättyyn rajaan saakka reilun asteen. Sen yli menevät herkkyydet ovat, kuten jo mainittua, palautteisiin perustuvia. Suuret ilmastoherkkyydet, kuten mainittu 6 astetta, taas on hyvin äkkiä ristiriidassa toteutuneen lämpötilakehityksen kanssa koska kiihtyneiden päästöjen tulisi tehdä nimenomaan se mitä ilmasto.org teksti sanoo: ohittaa kaikki luonnon mekanismit. Miksi luonto ei sitten tottele malleja?
Heti otsikkona on maininta ilmastonmuutoksen sivuuttamisesta. Kohta kaksi oli tuo varma tieto johon toivon mukaan olen jo vastannut. Varmaa tietoa ei ole. Jos haluat lukea itse kotimaisen asiantuntijan kynästä aloita vaikka tästä:
http://www.hs.fi/tulosta/1135241892576
Allekirjoituksen mukaisesti kyseessä on kotimainen ammattimies jolla tulisi jo työnsä puolesta olla varsin kattava käsitys missä mennään.
No tämä tieteellisestä puolesta. Toinen asia jota olen perännyt ovat toimet. Mitä tulisi vähentää ja millä tavoin. Tähän voisi myös kirjoittaja itse ottaa kantaa. Monissa kirjoituksissa on luettavissa "jotain tarttis tehdä" asennetta mutta kaipaisin myös konkreettisia ehdotuksia. Erilaiset poliittiset ryhmittymät suoltavat nyt ilmastonmuutoksen keppihevosella omia agendojaan vihreisiin arvoihin, ydinvoimaan, puutarhakaupunkeihin ym liittyen mutta se on sitä normaalia.
Niin, millaisia toimia kaipaisit Suomelta? Mitä vähennellään, miten paljon ja jos paljon, millä kustannuksella? Kustannuksella tarkoitan rahallisten investointien lisäksi kompromisseja muissa asioissa. Näitä on jo tehty kuten taannoinen autoverouudistus. Dieseleistä vähemmän CO2 pienhiukkasten kustannuksella. Pienhiukkaset taas on tiedetysti haitallinen juttu ja niihin kuolee Suomessa yli 1500 ihmistä joka vuosi. Onko leikkaus tämän arvoinen että tämän tyyppistä muuttujaa voidaan tarkoituksellisesti pahentaa? Toinen esimerkki voisi olla VTT eko-talo joka pistettiin jäihin eristeiden määrän takia ilmentyneiden homeongelmien vuoksi. Ei näin maailmaa pelasteta.
Energian osalta puhutaan paljon mutta kaipaisin konkreettisia ehdotuksia. Uusiutuvien osuus on tarkoitus nostaa nykyisestä 28% 38%:iin 2020 mennessä. Siinä kohtaa on jo suunnilleen Suomen 10% tuulivoima käytössä ja vesivoimahan on jo nyt valjastettu ettei haluta Vuotosta alkaa rakentaa joka luo taas uudenlaisia ympäristöllisiä kompromisseja. Ydinvoiman kanssa nuo tekee yhteensä noin 70% kokonaistuotannosta. Osaatko sanoa millä luodaan loput?
Lopuksi voisin kerrata lyhyesti omat ajatukseni asiasta. Tieteellisesti case on auki enkä tiedä milloin asiaan on yleensä mahdollista saada todellista tietomäärää ja varmuutta. Varovaisuusperiaate josta paljon puhutaan on ihan ok kunhan sen kautta ei tehdä tyhmyyksiä. Näihin lasken todellisten päästöjen ja jo lyhyellä aikavälillä haitallisten ympäristöongelmien pahentamisen kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Toisekseen tämä prosessi vie massiivisesti pääomaa ja toisaalta suuren määrän huomiota. Samaan aikaan Suomessakin olisi läjäpäin mm maaperän- ja vesistöjen saastumiseen liittyviä projekteja jotka rimpuilevat rahan puutteessa. Samalla päästökaupan kautta ostetaan konkreettisesti ilmaa mm Venäjältä.
Järkevät toimet koen aina järkeviksi. Monilla järkevillä toimilla vähenee sekä tiedossa olevat päästöt ja ongelmat ja samalla saadaan kasvihuonepäästöjä vähäisemmäksi. Tämä on minun mielestäni se lähtökohta näihin asioihin. Toinen on sitten se että nyt tulisi tehdä pitkänlinjan suunnitelmia ja toteutuksia. Suomessa on kautta aikojen tehty erinäinen joukko tuuliviiri-ratkaisuja tukien ensin yhtä "hyvää", sitten se todetaan huonoksi ja siirrytään muualle jättäen mm kuluttaja oman onnensa nojaan. Saa nähdä miten esimerkiksi puupellettiasia etenee jatkossa.
Kiitos Jaccass asiantuntevista ja monipuolisista vinkeistä ja kommenteistasi. Tekstiä ja ajatusta on niin paljon, että putosin ihan välillä kärryiltä. Tässä lyhyesti vastausta joistakin mainitsemistasi asioista (en ehdi käsitellä kaikkea) ja jokunen kommentti muillekin:
Valitsin vuoden 1880, koska siihen on tilasto. Teollisuuden kehittyessä hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet, mikä näkyy myös niiden pitoisuuden kasvuna ilmakehässä. Ennen teollista aikaa päästöjä oli vähemmän, eikä niitä ole relevanttia tässä yhteydessä tarkastella.
Koska aika on rajallista, keskityn vain niihin asioihin, mihin ihminen voi vaikuttaa. Esim. Yellostonen mahdolliseen tulivuoren purkaukseen emme voi vaikuttaa.
Vaikka ilmastonmuutos olisi vain osin ihmisen aikaansaamaa, niin kuten kirjoitin tuo osuus on tiedemiehistä suurimman osan mielestä merkittävä. Muutoksen hillitseminen keinoin jotka ovat meille mahdollisia, on ihmiskunnan edun mukaista. Saivartelu ei sen sijaan ole.
Kuten aiemmin sanoin, nyt ei ole kyse siitä etteikö joskus olisi ollut yhtä lämmin tai lämpimämpi ilmasto, kyse on lämpenemisen vauhdista.
- Yhdessä asiantuntijalinkissäsi kirjoittaa Atte Korhola. Hän sanoo mm. näin: “hurrikaanien esiintymistiheys ja tehovoima eivät ole lisääntyneet. Niiden tuhovoima on kasvanut sen vuoksi, että ihmistoiminta on hakeutunut yhä enemmän alueille, jotka ovat alttiita myrskyille.”
Kuitenkin: “The number of Category 4 and 5 hurricanes has almost doubled in the last 30 years.” Emanuel, K. 2005. Increasing destructiveness of tropical cyclones over the past 30 years. Nature 436: 686-688. Ja varmasti muitakin tutkimuksia löytyy, jos ehtii kaivella. Esim: www.climatesciencewatch.org/index.php/csw/details/hurricanes_climate_ipc...
“• About the past: “There is observational evidence for an increase of intense tropical cyclone activity in the North Atlantic since about 1970, correlated with increases of tropical sea surface temperatures. There are also suggestions of increased intense tropical cyclone activity in some other regions where concerns over data quality are greater. Multi-decadal variability and the quality of the tropical cyclone records prior to routine satellite observations in about 1970 complicate the detection of long-term trends in tropical cyclone activity. There is no clear trend in the annual numbers of tropical cyclones.”
• About the future: “Based on a range of models, it is likely that future tropical cyclones (typhoons and hurricanes) will become more intense, with larger peak wind speeds and more heavy precipitation associated with ongoing increases of tropical SSTs. There is less confidence in projections of a global decrease in numbers of tropical cyclones. The apparent increase in the proportion of very intense storms since 1970 in some regions is much larger than simulated by current models for that period.”
En monestakaan syystä ota Atte Korholan tieteellisiä perusteluja täysin vakavasti. Hurrikaneissa kyse ei ole niiden määrän merkittävästä lisääntymisestä vaan intensiteetin lisääntymisestä (koska merivesi lämpenee).
Palaute-efektit ovat mielenkiintoinen asia. Ja niitä on valitettavasti myös toiseen suuntaan: www.newscientist.com/article/dn9913-faq-climate-change--.html#faq6
“One of the easiest to estimate is the "ice-albedo" feedback. As the world warms, ice caps will melt, to be replaced by water or land. Ice is very efficient at reflecting solar radiation, whereas water and land are less so. Therefore, the Earth's surface will trap more heat, increasing warming - a positive feedback.
Less clear-cut is the impact of the extra water vapour likely to enter the atmosphere because of higher evaporation rates. This added water vapour itself contributes to the greenhouse effect, another positive feedback. But it may also increase cloud cover, shrouding and cooling the Earth - a negative feedback.
Disputes about how water vapour and clouds will influence global warming are at the heart of disputes between mainstream scientists and the handful of greenhouse sceptics. Most believe that positive feedbacks could amplify the warming effect by between two and five times. But some sceptics believe the feedback effect could be neutral or negative.”
Tuossa oli myös yksi luotettava vastaus vesihöyryasiaan. (Kasvihuonekaasua, vesihöyryä, päästävät myös lentokoneet herkkään ilmatilan osaan, siksi pelkkien CO2-päästöjen laskeminen on hieman epärehellistä, kuten lentoyhtiöiden omissa laskureissa on).
Ihmisen osuudesta vielä:
www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/syr/ar4_syr_spm.pdf
“Global GHG emissions due to human activities have
grown since pre-industrial times, with an increase of
70% between 1970 and 2004 (Figure SPM.3).5 {2.1}
Global atmospheric concentrations of CO
2, methane (CH 4) and nitrous oxide (N2O) have increased markedly
as a result of human activities since 1750 and now far
exceed pre-industrial values determined from ice cores
spanning many thousands of years.pogenic warming over the past 50 years averaged over
each continent (except Antarctica) (Figure SPM.4). {2.4}
Global increases in CO2 concentrations are due primarily to fossil fuel use, with land-use change pro-
viding another significant but smaller contribution.
There is very high confidence that the net effect of human
activities since 1750 has been one of warming.”
New Scientist:
“The most informative measurements have come from air bubbles trapped in Antarctic ice. These show that, for at least 400,000 years, CO2 levels in the atmosphere have closely followed the global temperatures as recorded in ice cores, tree rings and elsewhere.” www.newscientist.com/article/dn9913-faq-climate-change--.html#faq4
On kuitenkin totta että ilmastoasioista liikkuu monenlaista, myös tieteellistä, tietoa. Tämä on juuri tieteen itsekritiikin ja ohjautuvuuden hienous. Tavallisen ihmisen aika harvoin riittää kaikkeen perehtymiseen. Itse luotan IPCC:hen kaiken tiedon kokoojana, koska se on laaja kokoonpano eri alojen huippututkijoista. Pidän myös luotettavina arvovaltaisia tiedelehtiä, koska niissä toimittajat ovat nähneet vaivan tiedon kokoamiseksi ja monipuolisen kuvan antamiseksi.
Enkä myöskään ymmärrä, miksi kyseenalaistat ilmasto.orgin. Toki sinne on voinut tulla lapsuksia, mutta sivustolle on koottu asiantuntijatietoja pätevien ihmisten toimesta. Mahdollisista lapsuksista kannattaa olla yhteydessä tekijöihin, jolloin ne voidaan korjata.
Kuten sanottu, maailma ja ilmastonmuutos on niin monimutkainen asia, että aina löytyy tutkimuksia eri asioiden puolesta ja vastaan. Suurin osa maailman tiedemiehistä on nyt kuitenkin sitä mieltä, että ihmiskunnan tulisi ryhtyä toimiin ja ripeästi.
Auringon pilkuista annoin myös jo edellä vastauksen jota lisätietosi vain vahvistavat. Kyseessä on epävarma tekijä, jota pitää vielä tutkia.
70-luvun viilenemisen jaksoon perehdyn jossakin välissä. Kiitos tiedoista.
Tulen tässä blogissani käsittelemään myös keinoja CO2-päästöjen vähentämiseksi. Ensimmäinen kirjoitukseni laivaliikenteen päästöistä oli alkua. Helsingin sanomien mielipidesivulla julkaisin viikko sitten lyhyen synopsin autoliikenteen päästöjen vähentämiseksi: http://www.hs.fi/digilehti/haku/?kaikkiSanat=else+turunen&Hae.x=0&Hae.y=0 (maksullinen palvelu)
Lisään tämän kirjoituksen (täydennyksillä) tähän blogiin tulevaisuudessa. Tulossa on myös ainakin lämmitykseen ja energian tuotantoon liittyvät toimet, sekä sähkön kulutukseen ja käyttöön liittyviä ehdotuksia. Koska en halua leimautua blogissani yhden asian naiseksi, seuraavat kirjoitukset käsittelevät kuitenkin muita aiheita.
Niin 1880 saakka on tilasto. Vastaavasti mm mainitsemastani Torniojoen keväästä on tilasto huomattavasti kauemmaksi ja siitä tilastosta ensimmäisten 200 vuoden aikana ihmisperäiset päästöt on varsin vähäisiä. Tämä on varsin hyvin linjassa pienen jääkauden kanssa mutta missä vaiheessa se "toipuminen" tuosta ajanjaksosta on sitten loppunut? Muistelen että mm ilmasto.org ilmaisee aina 1940-luvulle saakka itseasiassa 1970-2002 lämpenemistä nopeamman lämpenemisen johtuvan toipumisesta pienestä jääkaudesta ja vasta 1970-luvulla ihmisperäiset päästöt kasvoivat ylivertaisiksi. No tämä on taas hankala juttu ottaen huomioon jo nuo mainitut 2000-luvun lämpötilakehitykset.
Hurrikaanien kokonaisintensiteettiä on pystytty seuraamaan jonkun aikaa. Aihetta on myös tutkittu ja tässä mm aiheesta:
http://wattsupwiththat.com/2008/05/19/hurricanes-to-global-warming-link-...
Mukana varsin nimekkäitä tutkijoita IPCC Landseasta lähtien. Globaali intensiteetti kävi huipussaan 2004. Myös 2005 oli huippuaktiivinen useine korkean medianäkyvyyden tapahtumineen (Katrina, Wilma). Vastaavasti 2007 kokonaisintensiteetti liikkui jälleen 1970-luvun tasoilla. Tästä oli ihan mitattua juttua kun nyt löytäisin lähteen jostain...
Hurrikaanien osalta löysin uutisen NOAA tekemään tutkimukseen aiheesta:
http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/atlantin-hurrika...
Toki tämä on taas puujalkamalleilla tehty joten luotettavuudesta ei voi sanoa mitään. Myrskyjen osalta puhutaan kuitenkin lämpötilaeroista jotka napojen lämmetessä voimakkaammin vähenevät. Tältä osinhan on tiedossa että mm pienen jääkauden aikaan esiintyi huomattavan voimakkaita myrskyjä.
Siinä suhteessa professori Korhola on kuitenkin varsin oikeassa että aralle alueelle rakentaminen hurrikaanialueen rajoilla on aika järjetöntä touhua ja mm New Orleansin osaltahan oli vain kysymys siitä milloin kolisee.
Toisekseen tuosta Katrinasta täytyy nostaa pari muuta asiaa esille. No ensinnäkin koko kaupungin rakentaminen niin kuin se on rakennettu. Tämän lisäksi tulvimisenhan aiheutti kaatuneet tulvavallit, tulvavesi ei ylittänyt niitä. Kolmas asiaan merkittävästi vaikuttanut asia oli jokisuiston ruoppaaminen laivaliikenteelle joka poisti alueella luonnostaan vaikuttavan suoalueen luoman turva-alueen joka olisi pehmentänyt hurrikaanin tulva-aaltoa. Tältä osin vaikka voidaan sanoa ettei Katrina ollut ihmisten syytä (yksi yhdeksästä virheestä joita Epämiellyttävästä Totuudesta pakiteltiin oikeudessa) ihminen omilla toimillaan aiheutti suuren osan katastrofista vääränlaisella rakentamisella jo alunalkujaan ja pahensi tilannetta kehnolla rakentamisella ja paikallisilla maanmuutoksilla.
Tuosta paljon puhutusta 30-vuotistrendistä haluan nostaa epäkohtia esiin. Se on ihan looginen kun ottaa huomioon vertailukelpoisen satelliittiajan datan mm jäätilanteiden ja lämpötilojen osalta mutta on aivan onnettoman lyhyt sykli suhteessa jo tiedossa oleviin luonnon oskillaatioihin. Tässä suhteessa en esimerkiksi lähtisi vertailemaan arktisia jäätilanteita suoraan 1979-2009 koska jo aiemmin mainitsemani PDO/NAO kierrot ovat tuossa kohtaa ihan eri kohdissa menossa. Nythän PDO kääntyi arviolta 2007 ja NAO seuraa lähiaikoina perässä. Tiedossa on viilenevää seuraavat 25-30 vuotta tämän syklin osalta. Kuten meni globaalisti 1945-1979. Tässä havainnollistava kuva:
http://www.drroyspencer.com/wp-content/uploads/great-global-warming-blun...
Luonnon omia syklejä on tuonut esille jo linkitetyn A.Korholan lisäksi mm Metofficen tutkijat briteissä. Tietoa ei vain ole tarpeeksi. Kasvihuonekaasuilla on vain kriminaalilaissa siitä erikoinen tilanne että ne ovat syyllisiä siihen saakka kunnes toisin todistetaan.
Onko jo tapahtunut 0,7 asteen lämpeneminen maailmanhistoriassa ennenkuulumatonta? Toivottavasti tähän ei nyt oteta ilmastomalleihin perustuvia tulevaisuudenskenaarioita esille koska niiden luotettavuus on mitä on.
Tuo mainitsemasi ice-albedo on syy jolla Hansen & co jokin aika sitten hehkuttivat jopa kuuden asteen ilmastoherkkyyttä. Suurilla herkkyysarvoilla saadaan tapahtuneella kasvihuonekaasukehityksellä selitettyä koko 0,7 asteen lämpeneminen ja tarvittaessa ylikin (jos luonto ei olisi pistänyt hanttiin olisi vielä kuumempaa). Tämä menee kuitenkin hyvin äkkiä ristiin mm 1945-1978 ja 2000-luvun lämpötilakehityksen kanssa.
Positiivisissa palautteissa kuten vesihöyryn moninkertaistava vaikutus on kuitenkin yksi ongelma. Järjestelmä ei ole stabiili. No tämän osaltahan pahimmat lähinnä koomiset skenaariot ovat olleet venuksen tyyppinen pätsi lapasesta karanneen kasvihuoneilmiön vuoksi. Eli ajatus on siinä että vaikkapa CO2, jonka ominaislämmitys on aika vaatimaton, potkaisee lämpiämisen käyntiin ja palautteet jyräävät sitä rajattomasti ylöspäin. Vesihöyryn osalta puhutaan siis höyryn lisääntymisestä joka lämmittää joka lisää höyryä jne. Ongelma on vain siinä että näitä potkaisuja suuntaan ja toiseen on tapahtunut maapallon historiassa monista syistä jo useita kertoja ja jos homma olisi karatakseen lapasesta se olisi karannut jo monia kertoja. Se kuitenkin tiedetään että määrätyssä toleranssissa ilmasto vaihtelee.
Mainitsit tuon hiilidioksidiasian. Yksi lainaamasi kommentti tiivistää asian luonnonmukaisen kierron osalta varsin hyvin:
"These show that, for at least 400,000 years, CO2 levels in the atmosphere have closely followed the global temperatures as recorded in ice cores, tree rings and elsewhere."
Näin se nimenomaan on mennyt. Jääkairausten perusteella tiedetään että CO2 pitoisuus on nimenomaan seurannut lämpenemistä noin 500-800 vuoden viiveellä. Toisinsanoen luonnon omassa kierrossa CO2 ei ole missään vaiheessa (no sen mitä poraukset ulottuu) toiminut ilmaston primäärisenä ajurina vaan päinvastoin toiminut vain syy-seuraus suhteen seurauksena lämpenemiselle.
No tämä ei tietenkään poista sitä seikkaa mitä ihmisperäinen CO2 tekee ilmastossa. Asian pihvi on käytännössä ne palautteet. CO2 suora lämmitysvaikutus ei kaada kenenkään venettä ja puhutaan 2100 mennessä noin asteen lämpenemisestä tällä kehityksellä.
Tuossa pistin jo edelliseen kommenttiin taannoin valmistuneen mittauksiin perustuvan tutkimuksen juuri siitä että veden palautekytkentä ja nettovaikutus olisi lopulta negatiivinen. Eräs malleihin perehtynyt henkilö joskus kommentoi että jo 10% muutos pilvipeitteessä muuttaa "alarmistisen" 6 asteen 2100 skenaarion "skeptiseksi" 1 asteen skenaarioksi.
Lainasit myös IPCC tekstiä josta pieni katkelma tähän väliin:
"There is very high confidence that the net effect of human
activities since 1750 has been one of warming."
Melko poliittisesti sanottu etten sanoisi. Ihminen hyvin todennäköisesti on vaikuttanut lämmittävästi ilmastoon. Hyvä. Kysymys kuuluu miten paljon.
Toit tuon auringon esiin. Yksi olennainen kysymys on pieni jääkausi ja sen aiheuttajat. Kuten tiedämme 1645-1715 välisenä aikana vaikutti Maunderin minimi jolloin aurinko oli noin 50 vuoden ajan huomattavan passiivinen. Aikakauttahan on perusteltu myös suurilla tulivuorenpurkauksilla mutta molemmat merkittävät purkaukset, Laki 1780 ja Tambora 1815, tapahtuivat kylmimmän ajanjakson jälkeen lähinnä venyttäen kehitystä. Onneksi tutkimus mm auringon ja palautteiden kanssa jatkuu ja mallien tarkkuus paranee.
Tässä muuten James Hansenin arviot vuodelta 1988 kun hän ensimmäisiä kertoja piti meteliä päästöistä ja kasvihuoneilmiöstä:
http://rankexploits.com/musings/wp-content/uploads/2008/06/hansencompare...
C-skenaario kuvaa tilannetta jossa kasvihuonekaasuja olisi alettu leikata jo vuonna 1988 voimakkaasti. Todellisen päästötilanteen tiedämme. Myöskään merkittäviä tulivuorenpurkauksia ei ole tapahtunut sitten 1991 (Pinatubo) joka näkyi siihen aikaan lämpötilamittauksissakin.
Satelliiteilla ilmaston lämpötilaan päästään aika hyvin kiinni nykyään. MSS MSU on yksi mittauksia tekevä taho ja mittaustuloksia löytyy täältä:
http://www.remss.com/msu/msu_data_description.html#msu_decadal_trends
Koko mitatun jakson trendi alatroposfäärin osalta on tämmöinen:
http://www.remss.com/data/msu/graphics/plots/sc_Rss_compare_TS_channel_t...
Trendi +0,155 astetta dekadille. Jos siitä katsot muita trendejä niin se stratosfäärin mittaus lienee ehkä olennaisin. Stratosfäärinhän tulee viilentyä kun troposfääri lämpenee. Näin kasvihuoneteorian mukaan. Satelliittimittausten mukaan viileneminen niillä korkeuksilla on ollut varsin vähäistä vuodesta 1995 lähtien. Tuossa mittauksessa näkyy hyvin myös nuo suurten tulivuortenpurkausten vaikutukset.
Monissa yhteyksissä mm mallien kritisoinnista alkaa moni niihin uskova äkkiä huutaa "tehkää omat mallinne" tai jotain vastaavaa. Mielestäni ei ole tarve keksiä pyörää uudelleen mutta olemassaolevien mallien osalta tulee tiedostaa niiden rajallinen ennustuskyky kuten IPCC mies Trenberth asian itsekin ilmaisee.
Se mitä se "preferred" sitten on menee monimutkaisemmaksi. Kuten Atte Korholakin asian mainitsee toimiin olisi ryhdyttävä varmuusperiaatteella. Tämä varmuusperiaate onkin sitten se viimeinen linnake jolla vähennyksiä puolustetaan. Eikä siinä mitään, voin puoltaa sitä hyvin itsekin. Mutta siinä vaiheessa toimien tulisi olla kompromissittomia ja järkeviä. Ei ole mitään hyötyä tuhota taloutta ajamalla päästöt ulkomaille jolloin kokonaisuus vain huononee tai tehdä päästövähennysvimmoissa ratkaisuja joilla on hyvinkin paljon merkitystä toisten seikkojen kautta lyhyelläkin aikavälillä. En usko että olet näistä asioista eri mieltä.
No tuohon ajoneuvotekniikan artikkeliin en pääse koska se näkyy vaativan kirjautumista. Olisi toki kiva lukea vaikka jonkunlainen referaatti aiheesta ja näkemyksistä.
Olen näissä blogeissa nähnyt välillä hyvinkin kiivasta keskustelua yhdestä pääpointista eli energiantuotannosta. Millaisia näkemyksiä sinulla on siihen asiaan?
Entä miten optimistinen olet sen suhteen että Kööpenhaminan kautta todella saataisiin aikaan globaalisti toimiva sopimus päästöjen järkevään vähentämiseen?
Niin tuli vielä tuosta korrelaatiosta mieleen. Suoraa 1:1 korrelaatiota lämpötilakehityksellä ei ole minkään tiedossa olevan muuttujan kanssa. Siis esiteollisesta ajasta tähän päivään. Tähän moni keskustelu kuitenkin kääntyy kun luetaan jokin uutisotsikko ja nojataan kaikki sen varaan. Viimeisin taitaa olla tämä aurinko.
Käytännössä järjestelmä on kuitenkin paljon monimutkaisempi. Mikä osuus on auringolla (10-50%?), mikä luontaisella vaihtelulla, mikä toipumisella pienestä jääkaudesta, mikä ihmisen kasvihuonepäästöjen, mikä ihmisen muiden päästöjen jne jne. Ongelma on vain siinä että kysymyksiä on enemmän kuin tiede osaa vastata. Mitä kasvihuonepäästöihin tulee kysymys on kokonaiskäsityksestä jolloin päästäisiin realistisesti kiinni ilmastoherkkyyteen. Se että arvo heittelee lähteestä riippuen 0,6 ja 6 asteen välillä virallisen kannan asettuessa puoleen väliin on aikalailla hataraa. Käytännössä tuolle 3 asteen lämpenemisellekään ei ole IPCC suunnalta mitattua faktaa vaan ainoastaan ilmastomallit joiden suhteen he itsekin tunnustavat vajavaisuuksia.
Toit tuossa esille IPCC AR4 for policymakers version. Kyseessähän on melko suoraviivainen versio varsin laajasta tieteellisestä versiosta ja nimenomaan osoitettu poliitikoille päätöksentekoa helpottamaan. Versiossa on vedetty mutkia suoraksi jonkun verran. Esittämäni kritiikki ilmasto.org kohtaan liittyy osittain tähän. Tämän sivuston osalta kysymys on vielä suoremmasta versiosta ja osoitettu rivikansalaisille. Olisi ihan mielenkiintoista tietää mihin tieteeseen esitetyt asiat perustuvat kun itse IPCC:ään ei ota tieteellisessä versiossaan tuommoisia kantoja. Ei ole perusteita kun tieto ei riitä. Palautetta tuonne on kyllä lähettänyt monikin taho mutta tuntuuko sinusta siltä että sivusto todella on perustettu tarjoamaan laajakatseista ja objektiivista tietoa asiasta vai luomaan syyllisyyden tunnetta suomalaiseen kuluttajaan?
Seurasitko Helsingin Sanomien ilmastopiiriä viime vuoden loppupuolella? Anti jäi valitettavan ohkaiseksi ja käytännössä piiri vastasi vain helppoihin kysymyksiin tutuilla vastauksilla mutta itse keskustelu oli antoisaa:
http://blogit.hs.fi/kysyilmastosta/?p=3
Suosittelen tutustumaan jos ei ole vielä tuttua juttua. Mm ilmastomalleihin ja IPCC tieteellisten raporttien sisältöön otetaan varsin paljon kantaa. Yksi minulle mielenkiintoisimmista aspekteista on se ettei IPCC AR4 tarjoa noille tulevaisuudenskenaarioille minkäänlaisia todennäköisyyksiä ja virhemarginaaleja malleilleen kuten hyvään tieteeseen kuuluisi. Toisaalta malleissa käytetyillä hatarasti tunnetuilla muuttujilla puhutaan myös matemaattisesta mahdottomuudesta.
Se mitä media ja politiikka tekee on sitten jo eri juttu. Puhutaan mm konsensuksesta joka on jo lähtökohtaisesti poliittinen termi. Ei tieteen tule olla konsensuksessa vaan kyseenalaistaa, kritisoida, esittää erilaisia näkemyksiä ja lopulta saatettaisiin tietää jostain jotain.
Käytännössä ilmastonmuutoksen torjuntatoimet perustuvat tieteen suunnalta varmuuden vuoksi tekemiseen. Jostain syystä tämän tyyppisistä asioista tai mallien hataruudesta tai tiedon vähyydestä saa hyvin harvoin lukea mainstream mediassa. Yhtenä esimerkkinä mm tämä:
"We need to get some broad based support,
to capture the public's imagination...
So we have to offer up scary scenarios,
make simplified, dramatic statements
and make little mention of any doubts...
Each of us has to decide what the right balance
is between being effective and being honest."
- Stephen Schneider,
Stanford Professor of Climatology,
lead author IPCC
Jos poliitikoista puhutaan olen jo maininnut lukuisista vanhoista agendoista joita ajetaan nyt ilmastonmuutoskeppihevosella läpi. Toistaiseksi kuitenkin näin suorat lausunnot ovat olleet harvinaisia:
"No matter if the science of global warming is all phony...
climate change provides the greatest opportunity to
bring about justice and equality in the world."
- Christine Stewart,
fmr Canadian Minister of the Environment
Myös Nasan Goddard instituutin James Hansen päästi samantyyppisen sammakon jokin aika sitten. Onko tämä sitten tiedettä vai politiikkaa?
Kiitos Jackass että jaat asiantuntemustasi meidän kaikkien kanssa! Hyviä pointteja. Omat lähtökohtani asiaan ovat tiivistetysti seuraavat:
Premissi 1: Ihmiskunnan edun mukaista on säilyttää elinolosuhteet ihmiselämälle suotuisina.
Premissi 2: Ihmisen toiminalla on huomattavaa merkitystä ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi tai kääntäen: ihminen on vaikuttanut nykyiseen nopeatahtiseen ilmaston lämpenemiseen khk-päästöillään. Olkoon tuo herkkyys sitten se 3 tai joku muu. (Minulla ei valitettavasti ole asiantuntemusta käydä tuosta asiasta tieteellistä keskustelua.)
Premissi 3: Jääkaudesta toipumiseen, auringon pilkkujen muutoksiin tai muihin luontaisiin vaikutuksiin ihminen ei voi vaikuttaa (ainakaan vielä nykytietämyksellä. Ehkä joskus imemme CO2:ta ilmakehästä!)
Johtopäätös: Ihmisen edun mukaista on toimia elinolosuhteiden säilyttämisen puolesta ja täten rajoittaa khk-päästöjä.
(varmuusperiaate tässä siis siltä osin kun lämpätilan nousuun vaikuttavista luontaisista tekijöistä ei ole varmaa tietoa)
Minusta olisi täysin käsittämätöntä olla yrittämättä hillitä ilmastonmuutosta, kun nykytietämyksellä tiedämme sen johtavan karmiviin seurauksiin. On epäeettistä oikeuttaa hallitsematon saastuttaminen sillä, että osa ikävistä seurauksista johtuu muista kuin ihmisen teoista.
Toinen asia on, millaisia toimia päästöjen vähentämiseksi tehdään. Itse uskon ja olen ymmärtänyt, että jos poliittista tahtoa ja ihmisillä halua muuttaa valintojaan vain olisi, emme joutuisi luopumaan niin paljosta hyvinvointimielessä - asiat vain tuotettaisiin kestävästi. Ja mitä hyvinvointi ja onnellisuus on? Käsittelen sitäkin asiaa myöhemmin filosofisesta näkökulmasta.
En myöskään usko syyllistämiseen ihmisiä motivoivana voimana. Positiivinen kannustaminen, hyvät esimerkit ja oman sekä lasten edun ymmärtäminen asiassa ovat varmasti hedelmällisempiä keinoja.
Vielä pari pointtia:
Kirjoitit:
"Käytännössä järjestelmä on kuitenkin paljon monimutkaisempi. Mikä osuus on auringolla (10-50%?), mikä luontaisella vaihtelulla, mikä toipumisella pienestä jääkaudesta, mikä ihmisen kasvihuonepäästöjen, mikä ihmisen muiden päästöjen jne jne."
- Jääkausista toipuminen on vienyt tuhansia vuosia, ei kymmeniä tai sataa. Siksi en usko että nyt lämpenemisessä olisi kovin suuri sija tuolla tekijällä.
- Auringon pilkkujen vähyyden arvellaan vaikuttavan viilentävästi ei lämmittävästi.
Kirjoitit:
"Toisinsanoen luonnon omassa kierrossa CO2 ei ole missään vaiheessa (no sen mitä poraukset ulottuu) toiminut ilmaston primäärisenä ajurina vaan päinvastoin toiminut vain syy-seuraus suhteen seurauksena lämpenemiselle."
- Näin on. Nyt kuitenkin CO2-määrät ovat nousseet huimasti juuri teollisena aikana ja lämpeneminen on nopeutunut. Ihmisen vaikutuksesta syy-seuraus-suhde on tältä osin kääntynyt.
Kirjoitit:
"Jos poliitikoista puhutaan olen jo maininnut lukuisista vanhoista agendoista joita ajetaan nyt ilmastonmuutoskeppihevosella läpi. Toistaiseksi kuitenkin näin suorat lausunnot ovat olleet harvinaisia:
”No matter if the science of global warming is all phony…
climate change provides the greatest opportunity to
bring about justice and equality in the world.”
- Christine Stewart,
fmr Canadian Minister of the Environment"
On surullista että näin vakavaa asiaa käytetään poliittisiin tarkoitusperiin. Osuvaa on, että lipsahduksen teki juuri kanadalainen poliitikko. Muistaakseni ks. maa oli pitkään ilmastosopimusten ulkopuolella ja on yksi suurimpia khk-kaasujen tuottajia (kuten USA, Australia ja Kiinakin).
Mutta toki asian voi nähdä niinkin, että ilmastonmuutoksen rajoittaminen edistää ihmisten hyvinvointia eikä ole sinänsä itseisarvona tärkeää. Ja tämänhän on totta, kun New Scientistin mukaan jopa 90% ihmispopulaatiosta on vaarassa menehtyä lähinnä juomaveden ja ruuan puutteeseen 2100 (jos hillitsemistä ei saada aikaiseksi), samoin kuin puolet nykyisistä eliölajeista.
Premissi 1: Miten määritellään ihmiselämälle suotuisat elinolosuhteet? Onko esiteollisen ajan lämpötila esimerkiksi jollain tapaa "ideaali" vai miksi siihen verrataan ja puhutaan mm kahden asteen rajasta ja vaarallisesta lämpenemisestä?
Premissi 2: Tuo ilmastoherkkyys on itseasiassa aika lähelle asian pihvi ja konkreettisin ainesosa pihvissä on palautekytkennät jotka merkittävästi vaikuttavat tuohon herkkyyteen.
Jos otetaan stabiili järjestelmä ja mitataan siitä vaikkapa CO2 ilmastoherkkyys puhutaan reilusta asteesta. Eli jos CO2 pitoisuus kaksinkertaistetaan nousee lämpötila reilun asteen. Tämä siis stabiilissa järjestelmässä mitä ilmakehä ei ole. Näin ollen jos vaikkapa vesihöyryn palaute onkin negatiivinen päästään mm siihen jo mainitsemaani alimpaan näkemääni 0,6 asteen arvioon. Jos oletetaan että ilmakehä olisi stabiili järjestelmä CO2 pitoisuuden kasvu esiteollisen ajan 280ppm nykyiseen hieman yli 380ppm tarkoittaa reilun kolmasosan muutosta. Tältä osin puhutaan kolmasosasta tuota herkkyyttä. 3 asteen herkkyydellä tämä olisi asteen verran josta olemme mitatusti jäljessä vaikka kaikki mitattu lämpötilakehitys menisi ihmisen piikkiin. 0,6 asteen herkkyydellä puhuttaisiin ihmisen osuutena 0,2 asteen muutoksesta mutta kuten jo totesin tuo 0,6 astetta perustuisi negatiiviseen palautteeseen jolloin osuus olisi vielä pienempi. Toisessa ääripäässä tehty kuuden asteen herkkyys taas tarkoittaisi stabiilissa järjestelmässä 1/3 pitoisuusmuutoksella noin kahden asteen lämpenemistä josta olemme rajusti jäljessä. Tämän tyyppiset arviot menevät myös äkkiä ristiin jo mainittujen suvantovaiheiden 1945-1975 ja 2000-luvun kanssa. Jos herkkyys olisi kuusi astetta se todella jyräisi kaikki luonnon mekanismit alleen ja kehitys olisi vääjäämätöntä ilman suvantovaiheita.
Tältä osin tiedetään että ihminen vaikuttaa globaaliin lämpötilaan mutta kysymys on paljonko. Kauniisti sanottuna valistuneita arvauksia on moneen suuntaan virallisen kannan asettuessa noin puoleenväliin. Tästä huolimatta tuolle viralliselle kannallekaan ei ole tieteellisesti tutkittua perustaa vaan se perustuu mm vesihöyryn osalta tehtyihin arvioihin. Vesihöyryhän itsessään lämmittää mutta miten se vaikuttaa pilvisyyteen. Mikä on nettovaikutus.
Lisäksi kasvihuonekaasuihin sisältyy mm semmoinen seikka kuin saturaatiopiste. Näin ollen lisäämällä khk kaasuja rajattomasti ilmakehään ei stabiilissa järjestelmässäkään päästä säännönmukaiseen aste per tuplaus ekstrapolaatioon. Jossain vaiheessa kyseisen kasvihuonekaasun infrapunakaista menee tukkoon joka tarkoittaa sitä ettei yhtään sillä aallonpituudella maasta ulospäin heijastuvaa lämpösäteilyä pääse karkuun avaruuteen. Havainnollistavana esimerkkinä voisi mainita vertauksen aidan maalaukseen. Puun värinen aita, hieman laihaa maalia. Maalaat kerroksen ja puu paistaa vielä läpi, toinen kerros ja se vielä paistaa hieman läpi mutta kerroksia lisäämällä saavutetaan piste jossa aita on jo täysin valkoinen eikä sen päällemaalaamisella saada enää valkoisempaa lopputulosta. Kasvihuonekaasujen aallonpituuksiin ja vaikutusalueisiin voi tutustua tästä:
http://www.globalwarmingart.com/images/4/4e/Atmospheric_Absorption_Bands...
Kuten huomaat vesihöyry on monilla kaistoilla dominoiva kasvihuonekaasu ja tähän perustuu myös ilmastomallien antama tulos että arktiset alueet lämpenevät enemmän. Siellä vesihöyryä on kuivemman ilman vuoksi vähemmän ja näin ollen kasvihuonekaasuille jää vielä tilaa temmeltää. Tuosta näkyy varsin hyvin CO2 osuus ja mikä ehkä mielenkiintoisinta metaanin osuus. Metaanistahan pelotellaan paljon ja onhan se mitattuna noin 25 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin CO2 mutta sen kaista on niin päällekkäin vesihöyryn kanssa että nettovaikutuksen osalta tilanne ei mene ihan niin.
Premissi 3: Osaatko sanoa millaisella nopeudella ilmasto toipuu Maunderin minimin tapaisesta aurinkominimistä yhdistettynä vaikutusta pidentäviin tulivuorenpurkauksiin?
Tuota CO2 poistoa ilmakehästä on suunniteltu. Samoin monia muitakin villejä ideoita kuten aurinkovarjon rakentamista avaruuteen ja hiukkasten sirottelua yläilmakehään viilentämään. Jälkimmäistä pelättiin useita vuosikymmeniä ja silloin se kulki nimellä ydintalvi. Toki mm massiivisella tulivuorenpurkauksella on samantyyppinen vaikutus.
"Minusta olisi täysin käsittämätöntä olla yrittämättä hillitä ilmastonmuutosta, kun nykytietämyksellä tiedämme sen johtavan karmiviin seurauksiin."
Tiedämmekö? Mallit on hataralla pohjalla ja muutakaan ei ole. Siihen nojaa hyvin suuri osa koko asian ympärillä pyörivästä asiasta. Kotimaassakin tehdään paljon luontoon ja mm eläinten reviireihin ja muuttoihin liittyvää tutkimustyötä perustuen mallien antamiin skenaarioihin.
Täytyy kuitenkin korostaa ettei minulla ole varmuudenvuoksi vähentämistä vastaan mitään kunhan se tehdään järkevästi. Lisäksi kirjoitit:
"On epäeettistä oikeuttaa hallitsematon saastuttaminen sillä, että osa ikävistä seurauksista johtuu muista kuin ihmisen teoista. "
Tässä on nyt semmoinen periaatteellinen kysymys. Mikä on saaste ja miten sitä tulisi vähentää. Jos määrittelemme hiilidioksidin saasteeksi mitä se ei luonnostaan ole (vaan elämälle välttämätön kaasu) ja lähdemme sitä vähentämään keinolla millä hyvänsä näkemättä metsää puilta teemme järjestelmälle äkkiä karhunpalveluksen. Vastaavasti jos vähennykset tehdään järkevästi päästään monissa muissakin asioissa parempaan lopputulokseen ja kaupan päälle kasvihuonepäästöt vähenee. Tätä paniikissa juoksemista on ollut poliittisessa päätöksenteossa jo mukana. Jo mainitsemani autoverouudistus on yksi esimerkki ihan Suomesta. Onko perusteltua pienentää marginaalisesti CO2 päästöjä ja samalla huonontaa tiedossa olevaa ongelmaa hiukkaspäästöistä haittoineen? Samalla tapaa ekotalo homeineen ei kuulosta hyvälle idealle. Samoin biopolttoaine valmistettuna ruoka-aineista pelloilla jolloin elintarvikkeiden hinta nousee holtittomasti. Biopolttoaineissakin on ajatusta mutta ne tulisi valmistaa kestävällä tavalla. Käsittääkseni ST1 lanseeraama RE85 bioetanoli voisi olla aika lähellä tämmöistä mallia. Ainakin sen perusteella mitä olen lukenut.
"En myöskään usko syyllistämiseen ihmisiä motivoivana voimana. Positiivinen kannustaminen..."
Olen samaa mieltä. Suomessa perinteinen menetelmä on ollut tukkia vaihtoehdot ja kupata kansa käytännössä pakollisilla vaihtoehdoilla. Mm maakaasuautojen osalta oli vielä jokin vuosi sitten satoja euroja päivässä(!) maksava dieselverokäytäntö käytössä vaikka itse tekniikkahan on fiksua. Lueskelin uutisen jossa kaveri olisi halunnut konvertoida suht janoisen jenkkimaasturin bensasta maakaasulle. Tottakai tämä tarkoittaa myös biokaasuyhteensopivuutta jos/kun tuotantoa on. CO2 päästöt laskisi 25%, NOx päästöt 2/3, hiukkaspäästöjä ei käytännössä lainkaan ja aine olisi vielä kuluttajalle bensiiniä edullisempi. Win-win tilanne.
Samantyyppistä lähestymistapaa toivoisin myös RE85. Tiedossa on että ajoneuvo tarvitsee olla ns flexifuel toimiakseen tämmöisellä polttoaineella mutta käytännössä erot ovat pienet. Polttoainejärjestelmän tulee olla etanolinkestävää ja moottoriohjaus tulee ohjelmoida uudelleen. Näitä on ulkomailla jo tehtykin. Sama tankki ja syöttöjärjestelmä bi-fuel tyyppiseen bensa-etanoli ajoon jolloin konversio ei ole edes kovin työläs tai kallis. Nyt vain kaipaisi uusien autojen lobbauksen ohessa pientä porkkanaa kansan suuntaan. Kannustusta vaikkapa autoasennusliikkeille lähteä hommaan mukaan ja asiakkaalle porkkana konversiosta. Polttoaineen tulisi olla bensiiniä edullisempaa (myös ottaen huomioon etanolin 25-30% suurempi kulutus) ja lisäksi jos konversioon saisi pienen taloudellisen kannustimen. Avot. Käytössä olevaa kalustoa alkaisi liikkua Priusta pienemmin päästöin. Eri juttu sitten pystyykö ST1 tuottamaan riittäviä määriä mainstream kulutukseen...
Tuo lopuksi mainitsemasi ihmisten hyvinvoinnin parantaminen perustuisi minun mielestäni juuri niihin järkeviin ratkaisuihin. Olin tuosta laivapäästöihin liittyvästä merkinnästäsi varsin monipuolisia huomioita havaitsevinani jolloin huomio ei keskity pelkästään khk päästöihin kuten on vaarana. Harmillisen paljon Suomessakin on kuitenkin ympäristöön perustuvia ongelmia joiden korjaamiseen riittäisi ihan vain raha kun korjauskeinot on tiedossa. Huomio ja rahoitus on vain huomattavissa määrin CO2 kimpussa.
Lisäksi tulisi huomioida väestönkasvu. Se tulee luomaan ja jo luo ongelmia monissa muissakin asioissa kuin vain khk päästöissä. Mm Kiinassa huono satovuosi tuo isoja ongelmia kun väkimäärä on kasvanut niin paljon säännöstelystä huolimatta. Intiassa tilanne vielä hurjempi. Kirjoittelin tuossa jo aikaisemmin tuosta maakohtaisesta vihertaseesta liittyen päästökehityksen suhteesta väestökehitykseen. Eihän kiinalaiselta voi kieltää elintasoa mutta kontrolloimattomalla väestönkasvulla myös päästöt voidaan per asukas laskemalla pitää rajattoman kasvun alueella.
Jackass: "Miten määritellään ihmiselämälle suotuisat elinolosuhteet? Onko esiteollisen ajan lämpötila esimerkiksi jollain tapaa ”ideaali” vai miksi siihen verrataan ja puhutaan mm kahden asteen rajasta ja vaarallisesta lämpenemisestä?"
Miksi 2 asteenkin lämpeneminen ei ole ihmiskunnalle hyvästä?
Lyhyesti: Inhimillinen hätä ja kurjuus lisääntyy maailmassa.
Tarkemmin:
1) Miljardit ihmiset maailmassa ovat riippuvaisia vuoristoista valuvasta jään sulamisvedestä. Se valuu jokiin ja sitä käytetään viljelysmaan kastelemiseen ja juomavedeksi.
Kuten jo aiemmin sanoin, pahin uhka liittyy juoman ja ruuan saatavuuteen. Jo parin asteen lämpeneminen vaikuttaa käytettävissä olevan veden määrään. Jos ei tunne minkäänlaista globaalia solidaarisuutta, voi miettiä, miten nämä ongelmat tulevat Suomessa näkymään: kuten sanoin maailmantalous, kansainvaellukset, pakolaisongelmat, sotilaallisten konfliktien riski jne. Alla esimerkkinä Himalaja. Jos tämänkin jälkeen tekee mieli kieltää koko ilmaston lämpeneminen, voi miettiä onko vaikka Thaimaahan enää sitten kiva matkustaa.
2) Sään ääri-ilmiöiden yleistyminen. Kaikki ihmiset eivät voi asua riskialueiden ulottumattomissa. Myrskyt, taifuunit, tulvat, pitkät kuivat kaudet ja rankkasateet aiheuttavat tarpeetonta kurjuutta ja kärsimystä. Katastrofit myös vaikeuttavat ruuan ja juoman saantia, lisäävät kulkutauteja jne. Myös Euroopassa helleaallot aiheuttavat turhia kuolemia vanhuksien ja sairaiden keskuudessa.
3) Jopa puolta maailman eliölajeista uhkaa sukupuutto seuraavien vuosikymmenien aikana. Jos ei välitä eläinten kohtalosta, voi miettiä, mitä se tekee ekosysteemien vakaudelle, lääkeaineiden kehitykselle ja ravinnon tuotannolle (esim. meret voivat jo nyt huonosti ja monet kalakannat ovat hätä kärsimässä suurilta osin liikakalastuksen vuoksi). Eläinlajien sukupuuton uhkaan ei liity vain ilmaston lämpeneminen vaan myös elinympäristöjen tuhoutuminen, laiton kauppa, salametsästys ja ympäristömyrkyt.
4)Ja kyllä ihmiskunnan pitäisi varmuusperiaatteella huomoida megaluokan riskit. Menetettävää on niin paljon. Näitä siis khk-kaasujen vapautuminen arktisilta tundra-alueilta (jo käynnissä), merten pohjiin varastoituneet metaaniklaraatit, jättiläismäisen tsunamin vaara kun ikivanha jääpäite esim. Pohjoisnavalla vapauttaa alla olevan mannerlaatan painostaan, vesihöyryn lisääntyminen (se positiivinen takaisinkytkentä) jne. Mitä nopeampi ja suurempi lämpeneminen, sitä suurempi riski.
Lisätietoja:
Tämä tukee myös tietoasi, että jäätiköillä ilmaston lämpeneminen näkyy nopeiten:
"In the Himalayan region, we have found out that the rate of warming, on average at 0.12C, is higher than in many places", says Saraju Baidya, a meteorologist at the department, which has been collecting data from around the country for 30 years.
He and his colleagues say climate change has caused glaciers in the northern Himalayas to retreat at a rate never seen before, posing the threat of 'glacial lake outburst floods' (Glofs).
news.bbc.co.uk/2/hi/south_asia/6665257.stm
Ongelma myös niinkin lähellä kuin Espanjassa ja Ranskassa:
“Ranskan ja Espanjan välisen vuoristoalueen, Pyreneiden jääpeite on sulamassa. Espanjalaisviranomaisten mukaan vuoria peittäneestä jäästä jopa 90 prosenttia on hävinnyt kuluneen kymmenen vuoden aikana.”
Länsimaissa ei tosin olla niin riippuvaisia vuoristovedestä. Makeaa vettähän voidaan suodattaa merivedestä, mikä valitettavasti tehdään ainakin Espanjassa niin, että se aikaansaa lisää CO2-päästöjä. Tässä on myös täten vielä eettinen ongelma mm. kuivien alueiden golfkenttien suhteen.. Espanja tosin satsaa tosissaan tuulivoimaan.
Sinulla on paljon tietoa ja tosi tarkasti olet asioihin perehtynyt. Ehdotan kuitenkin, että selkiyttäisit ajatuksiasi jaottelemalla tiedot ylä- ja alatasoille, niin että esittäisit tiedot loogisesti niiden merkityksellisyyden ja syy-seuraussuhteiden mukaan. Joskus on vaikea nähdä metsää puilta, jäsentely auttaa asiassa. Näin maallikkokin pysyisi paremmin kärryillä ja oppisi myös paremmin. :)
Täytyy koittaa parannella tuota jäsentelypuolta.
Inhimillisen hädän lisääntymisestä herää muutamia kriittisiä kysymyksiä joita olen jo tuonut, ehkä huonosti jäsenneltynä, esille. Käydään tässä muutamia läpi...
Käytän samaa numerointia kuin esittämässäsi argumentoinnissa niin pysyy paremmin kärryillä.
1. Juomavesi ja vuoristojäätiköt. Ensinnäkin oletko tutustunut black carbon ongelmaan ja sen ympärillä pyörivään tutkimukseen?
Näissä blogi-merkinnöissä E-R Korhola otti asian tovi sitten erille vaikkei se sinänsä uusi asia ole. Mm Himalajan jäätilanteesta tehtyjen tutkimusten mukaan hiilinoen vaikutus jäiden sulamiseen on jo eri mittaluokissa kuin mitä alue olisi khk-päästöjen takia lämmennyt. Yhtälailla asia on ihmisen syytä ja voisi tietenkin osoitella lähistöllä olevia maita suodattamattoman hiilivoiman käytöstä ja hallitsemattomista kaivospaloista mutta yhtä kaikki jotain pitäisi tehdä.
Tämä on sikäli ihan hyvä esimerkki siitä miten monet ympäristöasiat ovat ihmisen syytä mutta mikä se khk-osuus siinä sitten on. Samantyyppistä selitystä löytyi myös Al Goren leffassa pelotellun Kilimanjaron kanssa. Paikalliset maanmuutokset ja metsänhakkuut vaikuttavat alueen ilmastoon tuhoten jäätikköä vuorelta. Tämä on myös yksi niistä yhdeksästä pointista josta tuo "dokumentti" sai sanktioita. Tässä ihan virallinen uutinen aiheesta:
http://www.telegraph.co.uk/earth/earthnews/3310137/Al-Gores-nine-Inconve...
Toisinsanoen dokumenttia ei saa UK alueen kouluissa esittää jos noita epäkohtia ei tuoda esille. No toisaalta tuosta dokumentista ovat jopa sen suunnan piirit olleet sittemmin aika hiljaa.
Toinen asia mm himalajan tilanteeseen suhteutettuna on se väkimäärä. Vesi ja ruokatilanne huononee. Aiheesta kahden suuren osalta havainnollistava kuva:
http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-02-15_006_001.gif
Tämäntyyppinen kehitys tietää ongelmia on ihmisperäisten päästöjen vaikutus mikä tahansa. Enkä tarkoita tätä nyt verukkeena sille että mitä turhia vähentää koska olen tuonut useampaan kertaan esille sen ettei minulla ole energiatehokkuutta, fossiilisista eroonpääsemistä ja muita agendoja vastaan mitään kunhan se tehdään järkevästi.
Mainitsit tässä ykköskohdassa myös kansainvaellukset ym. Mainitsin aikaisemmin pienen jääkauden vaikutuksista euroopan alueella. Mm Suomesta väkeä lähti Norjaan katovuosia ja kurjuutta karkuun muodostaen kveenien kansanosan sille suunnalle. Tältä osin se esiteollinen aika on melkoinen vertailukohta.
En tiedä viittasitko minuun tuolla ilmaston lämpenemisen kieltämisellä mutta en tietääkseni ole moista lausuntoa antanut. Lämpenemisen syistä täytyy pystyä keskustelemaan ja toimien osalta siitä mikä on järkevää ja todella toimivaa. Huonoja esimerkkejä negatiivisine vaikutuksineen olen tuonut esille.
2. Tuo ääri-ilmiöiden yleistyminen on vähän puujaloilla seisova juttu ja perustuu ilmastomalleilla suoritettuihin ajoihin samalla tavalla kuin tuo jo linkittämäni tutkimus siitä ettei ne myrskyt holtittomasti kasvaisikaan.
Koitan löytää noihin trooppisiin myrskyihin liittyen sitä mittausdataa johon mm Atte Korhola viittasi. Siis ihan toteutuneen kehityksen osalta. Tautien osalta myös Suomessa on tehty väitöskirjoja ja tutkimusta mistä tautien leviäminen johtuu. Yhtenä esimerkkinä tämä:
Dissertationes Forestales 73
Huldén, Lena 2008. The decline of northern malaria and population dynamics of Plasmodium vivax. University of Helsinki, Department of Forest Ecology
Liittyy malariaan ja sen esiintymiseen mm Suomessa. Malariahan on yksi tauti jolla on peloteltu jos Suomen lämpötila nousee xx astetta.
Kaikkien ihmisten asuminen riskialueiden ulottumattomissa menee taas tuon väestönmäärän piikkiin. Jos ihminen olisi luonnonmukaisesti muiden eläinten tapaa elävä eliö populaatio ei olisi kasvanut näinkään suureksi. Kuitenkin se että määrätylle alueelle pakkautuu riittävä määrä jotain eliölajia johtaa ensin ekojärjestelmän vääristymiseen ja lopulta kannan romahtamiseen. Jos esimerkiksi Kiinan alueelle lisätään rajattomasti väkeä ongelmia tulee riippumatta mm himalajan kehityksestä. Nyt väkimäärä on noin 2,6 kertaistunut 50 vuodessa. Ei tämä vain ole kestävää kehitystä, ei sen enempää ilmaston kuin monien muidenkaan asioiden kanssa. Intia on hallitsemattoman väestönkasvunsa vuoksi jopa suurempi ongelma.
Lämpötilan osalta toit esille kuumuuden. Tähänhän ihminen itse vaikuttaa mm kaupunkialueilla merkittävästi käyttämällään infrastruktuurilla. Lämpötilamittauksellisesti puhutaan kaupunkisaarekeilmiöstä. Tämän osalta en osaa sanoa ovatko käytössä olevat korjausmenetelmät sopivat suhteessa ongelmaan mutta en takerru siihen. Ongelma on kuitenkin konkreettinen ja mm Yhdysvalloissa muutamien sopivalla sijainnilla olevien suurkaupunkien yhteydessä ongelma todella korreloituu. Yksi näitä on Houston. Suuri alue betonia, asfalttia, lasia ym. Korreloi auringonsäteilyyn aivan eri tavalla kuin luonnomukainen maasto. Myrskytutkijoiden mukaan tällä on suuri vaikutus kaupunkialueella esiintyvien ukkosmyrskyjen voimakkuuteen. Suuri kuumentunut alue muodostaa lämpimän ilman pilarin joka voimakkaasti ylösnoustessaan tuottaa ihan eri luokan supersolu-ukkosia kuin pitäisi. Pilvenpiirtäjien väleistä mitatut ylöspäin suuntautuvat tuulennopeudet ovat varsin huikeita.
3. Tässä otit hyvin huomioon myös ne muut seikat. Korallien tilanne on mainittu myös tuossa jo linkittämässäni Goren dokumentin "untruth" uutisessa. Tässä on mielestäni varsin olennainen seikka jos ajatellaan tehtäviä toimia. Päätä pahkaa juokseminen keinolla millä hyvänsä kohti pienempiä kasvihuonepäästöjä tuottaa ensinnäkin jo useaan kertaan mainitunlaisia kompromisseja tehdyissä ratkaisuissa ja toisekseen jättää monet muut ongelmat vähemmälle tai jopa olemattomalle huomiolle. Kumpikaan näistä ei taas ole kokonaisuuden kannalta hyvä ratkaisu.
Voidaan ehkä sanoa että Suomessa asiat ovat suhteellisen hyvin. Mm metsätalouden osalta metsissämme kasvaa noin 25% enemmän puuta kuin sieltä hakataan, menetelmät ovat modernit jne. Maatalous on jo maantieteellisen pakon sanelemana tehokasta ja mm vesistöpäästöjen osalta on tartuttu härkää sarvista. Tottakai edelleen on tehtävää. Minusta on vain aika outoa katsella dokumenttia vaikkapa saastuneiden maa-alueiden (entisiä teollisuushalleja, huoltoasemia ym) puhdistavan väen työstä kun käytännössä ongelmat on tiedossa, ratkaisu on tiedossa mutta enää puuttuu raha.
Millainen osuus luonnon ongelmista on sitten khk-pohjaista ja mikä osuus muuten ihmispohjaista? Korallien osalta tuotiin jo esille kalastuksen, meren saastumisen, roskien ym vaikutus. Miten paljon maanviljelys ja nimenomaan yliviljely on sitten vaikuttanut esimerkiksi Espanjassa tai Italiassa maaperän köyhtymiseen? Esimerkiksi itä-meren alueella suurin ongelma taitaa edelleen olla muut ihmisperäiset päästöt ja mm väestöltään yksinään lähes Suomen kokoinen Pietarin suurkaupunki päästöineen.
Ja näillä on tarkoitus tuoda ainoastaan ilmi ongelmia jotka jäävät nyt vähemmälle huomiolle mitenkään vähättelemättä tai sivuamatta khk-päästöjen vähennyksiä.
4. Niin se varmuusperiaate. Tieteellisestihän asiaa ei voida perustella koska tietoa ei ole tarpeeksi. Minulla ei ole varmuusperiaatetta vastaan mitään kunhan toimet ovat järkeviä. Mm laiva-aiheisen kirjoituksesi perusteella tunnut ottavan khk-kaasuja laajemman kuvan huomioon ja se on hieno asia se. Jos khk säästetään marginaalisesti ja samalla tuotetaan jo lyhyellä aikavälillä karhunpalvelus luonnolle ja ihmisten terveydelle se ei tunnu järkevälle toiminnalle.
Mainitsit mm arktiset metaanipäästöt. Näidenkin osalta tieto on hyvin rajallista. Viime vuoden puolella uutisoitiin metaanipitoisuuden hyppäämisestä ilmakehässä ja se tapahtui yhtä aikaa globaalisti eli ei tältä osin voi olla esim arktiselta alueelta kotoisin koska globaaliin sekoittumiseen menisi noin vuosi. Tutkijat ymmällään. En tiedä onko selityksenä muuta kuin valtamerien röyhtäys. Mitä meristä sitten tiedetään?
No viime vuoden puolella valmistui NOAA rahoitteinen ja tutkima tutkimus merien vaikutuksesta ilmaston kehitykseen:
http://www.worldclimatereport.com/index.php/2008/12/03/rethinking-observ...
Abstraktista löytyy mm tämä lause:
"Evidence is presented that the recent worldwide land warming has occurred largely in response to a worldwide warming of the oceans rather than as a direct response to increasing greenhouse gases (GHGs) over land."
Sikälihän asia on linjassa sen kanssa miten paljon el nino - la nina (ENSO) kierto dominoi ilmakehää lyhyellä aikavälillä. Toin jo aikaisemmin esille PDO/NAO kierrot joista vain tiedetään liian vähän. Senkin osalta tämä on looginen kehitys että merien tilavuus ja lämpödynamiikka on ihan eri asteikolla suhteessa ilmastoon. Tämä myös selittää suhteellisen nopeita muutoksia mm metaanipitoisuudessa ja globaalissa lämpötilassa. Näin siis logiikan silmin, en halua noista tehdä liian syvällisiä johtopäätöksiä koska ei ole ammattitaitoa eikä riittävää määrää tietoa. Globaali lämpötilakehitys 2000-luvulla taas on aikalailla linjassa merien lämpötilakehityksen kanssa kuten pitääkin.
Mitä lähivuosikymmeniin tulee NOAA otti itse tämmöisen kannan:
http://wattsupwiththat.com/2009/03/02/cooler-heads-at-noaa-coming-around...
Varsin varovainen kanta ja tuo jälleen esille luonnon omat kierrot joista ei tiedetä tarpeeksi. Se on vain hassua että monissa yhteyksissä keskustelu tämmöisessäkin asiassa vääntyy sille uralle että lämpötilakäyrää muokataan sopivalla keskiarvotuksella että päästään omaa ajattelumallia sopivaan lopputulokseen. Hallituksemme ilmastotieteellinen neuvonantaja Oras Tynkkynen hyödynsi vielä AR4 ilmestymisen aikaan paljon ns Rahmstorfin käyrää joka painottaa reilusti viimeistä vuotta mittadatasta. Toki 2000-luvun alussa tällä saatiin huikean näköisiä käyriä aikaan. Viime vuoden puolessavälissä tämä käyrä näytti sitten vähemmän edustavalle:
http://ohjelmat.yle.fi/files/ohjelmat/u3219/liite5_paivitetty_rahmstorf.jpg
Jos 2000-luvun lämpötilakehityksestä jotain haluaa objektiivisesti sanoa olisiko se: kehitys ei ole ollut ihan mallien mukaista. Laidasta toiseen sinkoiluahan löytyy, painotuksia tuohon suuntaan ja joku on intoillut 2000-luvun trendillä jopa nätin -2C viilenemisen vuoteen 2100 mennessä mutta se on sitten sitä se...
Se että lämpeneminen ei olisi mallien mukaista vaan sen alle lienee kuitenkin hyvä uutinen. Siis jos ilmasto ei ole niin herkkä ihmisperäisille päästöille kuin pahimmat skenaariot antavat olettaa. Tietysti jos keskustelija on panostanut määrättyyn kantaan arvovaltansa ja pahimmassa tapauksessa oman nimensäkin siitä voi syntyä varsin ankara tarve puolustaa kantaansa jääräpäisesti katkeraan loppuun saakka. En tiedä kuuluuko se ihmisluonteeseen mutta erinäköinen vänkääminen asioissa joista vain voi olla eri mieltä toisen kanssa tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Ilmastonmuutosasiat tarjoavat kyllä erinomaisen pelikentän vänkäämiselle.
No se siitä off topicista...
Meristä varsinkin Suomea koskien tulee mieleen Golf-virran tutkiminen ja tieto. Kyseessä on kuitenkin ehkä yksi parhaiten tunnetuista virtauksista. Aiheesta uutisoitiin 2005 näin:
http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2005/11/tutkimus_golf-virta_hi...
30% pois tuosta virrasta luulisi jo tuntuvan näillä korkeuksilla. Viime kesänä uutisoitiin sitten että virta on sittenkin entisellään.
Kysymyksinä sinulle minua edelleen kiinnostaisi vaikka referaatti kirjoitelmastasi ajoneuvopäästöjen vähentämiseksi ja sitten yleisesti toimintalinjoja esimerkiksi energiatuotannon ym osalta. Minulla on omia ajatuksia mm ajoneuvotekniikkaan liittyen mutta toivoisin aloitusta sinun suunnaltasi niin voin kommentoida sitten niitä.
Jos tuodaan muutamia ongelmia esiin. Ensinnäkin kustannukset. Nyt alkava kohtuullisen mittava tuulivoimaprojekti tietää syöttötariffien kautta kaikille kalliimpaa sähköä. No ehkä se vielä menee mutta yhdessä kalliiden ja kallistuvien työvoimakulujen ja osaltaan markkinoiden siirtymisen vuoksi Suomessa on menossa melkoinen joukkopako varsinkin raskaanteollisuuden osalta. Tovi sitten jopa pääministeri Vanhanen ihmetteli miksei teollisuus investoi kotimaahan. Saksassa asiaa vietiin vielä pidemmälle teollisuuden toimitettua lausunnon liittokanslerille. Kulut järkeviksi tai aloitamme mittavat investoinnit ulkomailta. No se näkyy tietenkin myös siellä.
Tämä taas johtaa paljon puhuttuun hiilivuotoon. Täällä khk-viivan alla näyttää hyvältä mutta työllisyysviivan alla ei. Samalla tuotanto siirtyy halpamaihin joissa jo työetiikka on jotain kyseenalaista puhumattakaan energiantuotantomenetelmistä tai muista tuotantoon liittyvistä ympäristöongelmista. Puhutaan vihreistä työpaikoista monissa maissa. Joidenkin tutkimusten mukaan yhtä vihreää työpaikkaa vastaan maasta lähtee yli kaksi perinteistä työpaikkaa. En ole tutustunut asiaan riittävän laajalle mutta jos asiassa on perää hyötysuhde on varsin huono.
Sitten tulevat idän jättiläiset jotka mielellään ottavat vastaan teollisuutta ja työpaikkoja. Näissä asioissa uutisointi on välillä aika harhaanjohtavaa. Viime vuonna uutisoitiin mm Kiinasta sen olevan maailman suurin uusiutuvan energian rakennuskenttä. Näinhän se myös on. Mutta kun väestöä on +1,3 miljardia ja tavoitellaan jo poliittisen vakauden (massatyöttömyys ja sen ongelmat) vuoksi +8% talouskasvua jokainen ymmärtää ettei se uusiutuva riitä mihinkään. Viime vuonna uutisoitiin myös Kiinan lisäävän edullista hiilivoimaa 30% 2015 mennessä ja lisäksi poliittisella puolella tehtiin tämä kannanotto:
http://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/article240784.ece
Jos ajatellaan sitä paljon puhuttua hiilijalanjälkeä kiinalaisen jälki on noin 1/4 suomalaisen jäljestä. Toki nämä eivät ole täysin vertailukelpoisia kuten ei esim Suomi-Italia johtuen maantieteellisestä sijainnista (mm lämmitystä tarvitaan) ja välimatkoista jolloin kulkuvälineet tulee ottaa huomioon. No jos ajatellaan Kiinan hakevan suomalaista elintasoa se tarkoittaisi päästöjen nelinkertaistamista. Nykyisellä reilun 20% segmentillä maailman päästöistä tämä tarkoittaisi nykyisiin päästöihin verrattuna 80%. Jos samaan aikaan koko muu maailma laskisi päästöjään 80% päästäisiin lopputuloksena +-0. Kiina ei kuitenkaan ole ainoa, Intia on toinen. Vähemmän media-aikaa saava mutta jo massiivisen väestön lisäksi omaa massiivisen väestökasvun ja suuren talouskasvun ja tarpeen sille. Lisäksi tulee tietenkin suuri joukko muita kehitysmaita. Tältä osin se globaali päästöjen vähennys 80% osuudella 2050 mennessä on melkoista haihattelua.
Nyt asiasta on tarkoitus neuvotella Kööpenhaminassa. Toistaiseksi tehtyjen tunnustelujen perusteella kehitysmaat, mukaanlukien Kiina, eivät ole tyytyväisiä länsimaiden tarjoamaan apupakettiin. Olenkin kysynyt jo joiltain tänne blogia kirjoittavilta poliitikoilta ihan suoraan: montako nollaa paketin perään tulee lisätä että mm Kiinaa alkaa kiinnostaa? Tämän jälkeen voidaan miettiä minkä mittaluokan lehmänkaupoista puhutaan.
Näiltä pohjilta olen itse hyvin pessimistinen siihen että näiden asioiden kanssa saataisiin oikeasti toimiva globaali suunnitelma ja toteutus aikaan. En kuitenkaan ole asettumassa poikkiteloin jos Suomessa halutaan toimia. UK ilmoitti jokin aika sitten lähtevänsä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 20xx mennessä. En muista tarkkaa vuotta. Melko kunnianhimoinen tavoite mutta kai toteutettavissa. Ajatuksena on vähentää päästöjä maksimaalisesti ja neutraloida loput biomassalla. Tässä on sitten se ajatusmalli joka kävisi minunkin järkeeni. Jokainen maa hoitaisi oman tonttinsa niin että piha pysyy siistinä ja homma on balanssissa. Päästöt suhteessa sitovaan biomassaan. Tältä osin esimerkiks henkilökohtainen hiilijalanjälki on irrelevantti jos väkeä on järjettömän paljon jolloin maiden tulisi ottaa myös niskasta kiinni kestämätöntä väestökehitystä. Ja kuten mainitsin tuo väestökehitys tulee luomaan ja jo luo ongelmia monissa muissakin kuin ilmastollisissa asioissa joten se tulisi joka tapauksessa huomioida.
Sinä kiinnitit – aivan oikein – huomion siihen, ettei ilmastonmuutoksen hillitsemisen varjolla saa tehdä mitä tahansa. Minustakin on huomoitava myös muut (ympäristö)näkökohdat, vaihtoehtoisten toimintatapojen eettinen kestävyys, kuten biopolttoaineiden tuotannossa ja ekologinen kuorma koko tuotantoketjussa (esim. on järjetöntä viedä vanha toimiva auto romuttamolle. Järkevämpää on, että se markkinoilla kiertää vähävaraisemmille, ja lopulta poistuu käytöstä kun autokanta vaihtuu vähäpäästöisiin).
Silti yhtä paljon minua häiritsee se, jos ilmastonmuutoskeskustelussa kiinnitetään liikaa huomiota yksittäisiin, koko kuvan kannalta ei niin merkityksellisiin yksityiskohtiin tai sellaisiin, mihin emme voi yksinkertaisesti vaikuttaa. Metsä on nähtävä puilta, ja samalla on tietysti hyödyllistä nähdä myös yksittäiset puut.
VUORISTOJÄÄTIKÖIDEN SULAMISESTA
On hyvä huomioida noen aikaansaama kiihdyttävä vaikutus jäätiköiden sulamiselle. Sama positiivinen palaute ilmenee jäätiköillä kautta maailman. Kun jää sulaa, se ei enää heijasta valoa takaisin avaruuteen vaan paljas maa ilmee lämpöä paremmin ja kiihdyttää lämpenemistä. Noki kuitenkaan onneksi ei ole ongelma Pyreneillä, Sveitsin Alpeilla, eikä varmaankaan myöskään Kilimanjarolla – ja sielläkin jäätiköt ovat sulaneet nopeammin kuin kukaan olisi osannut pelätä.
Afrikassa on muuten otettu käyttöön aurinkoenergialla toimivia keittimiä. Ne toimisivat varmasti osan vuotta Aasiassakin: http://solar-aid.org/projects/
HIILIVUODOSTA
Oli surullista että EU:n päästökauppajärjestelmä vesitettiin varmasti pitkälti tämän uhkakuvan liioittelun tuloksena. Toisaalta on muistettava että EU:ssa yhtä meppiä kohti on 7 000 yrityslobbaria.
En usko uhkan olevan niin vakava kuin sinäkin argumentoit.
-> Ensinnäkin on muistettava, että länsimaiset yhteiskunnat tarjoavat yrityksille suuria etuja verrattuna kehitysmaihin tai Aasian halpatyövoimamaihin: esim. vakaat yhteiskunnalliset olot, järjestelmän ennakoitavuuden, täsmällisyyden ja paikallistason logistiikan toimivuuden. Riski erilaisista yritystoimintaa tai yrityskuvaa vahingoittavista yllätyksistä on myös pienempi. Ei ole yllätys, että Aasian markkinat ovat myös sijoitusmielessä riskikohteita.
Luulen, että esimerkiksi Kiina saattaa hyvinkin olla tulevaisuudesa poistamassa ulkomaisille yrityksille antamiaan helpotuksia, ainakin pari vuotta sitten poistui joku verohelpotus. Kiinan pitkäntähtäimen edunmukaista on buustata kansallisessa omistuksessa olevia yrityksiä ja kehittää korkeamman asteen osaamista omassa omistuksessa. Samalla he voivat sitten kansallisen rahan turvin tehdä ostoja länsimaista. Ympäristöasiat ovat myös nousseet Kommunistisen puolueen prioriteettilistalla talouden jälkeen kakkoseksi. Vaikkakin surullista on, että niiden painoarvo ei ole läheskään riittävä.
Jos yritys kokee päästökaupan liiketoimintaansa suuresti haittaavaksi, se voi toki siirtyä löysemmän lainsäädännön maahan, mutta samalla sen on tehtävä laajempi riski-hyötyanalyysi. Järkevämpi tapa olisi kehittää toimintaa ympäristöystävällisemmäksi ja napata siitä imagohyöty maassa joka antaa vakaat ja ennakoitavat puitteet yritystoiminnalle.
-> Niin ja miksi yritykset siirtävät tuotantoa halpatyömaihin? Ensisijaiset syyt ovat asiakkaiden sijainti (kuten alihankkijoilla) ja halvat työvoimakustannukset. En usko että päästökaupasta koituva lisämaksu olisi näihin tekijöihin verrattuna merkittävä.
-> Kysymys hiilivuodosta on myös eettinen: jokainen huolehtikoon ensisijaisesti omasta tontistaan siinä mielessä, että pyrkii itse ensin toimimaan oikein ja sitten tarjota tietämystään myös muille. Emme esimerkiksi salli talousrikollisuutta sillä verukkeella, että pääomaa karkaa Jerseyhin tai Caymansaarille. Tai perheissä karkille addiktiiviselle lapselle ei voi syöttää loputtomasti karkkia sillä verukkeella, että pelkää tämän kuitenkin menevän naapuriin syömään tai kauppaan näpistelemään.
-> Kysymys on myös talouspolitiikasta. Vapaa markkinatalous ei ole nykypäivänä suuressa huudossa – ja syystä. Markkinoiden ja yritysten tehtävä viime kädessä on kuitenkin lisätä ihmisten hyvinvointia. Toki päästökauppaa pakeneva yritys ajattelisi osakkeenomistajiensa etua pyrkiessään maksimoimaan tuloksensa, mutta ihmisten hyvinvointia edistää laajemmalla pohjalla ja pitkäjänteisemmin (myös yritys- ja talousnäkökulmasta) se, että turvataan kaikelle inhimilliselle toiminnalle perusedellytykset (viittaan tässä aiemmin esiin nostamiini ilmastonlämpenemisen aiheuttamiin riskitekijöihin).
Kirjoitit: "2. Tuo ääri-ilmiöiden yleistyminen on vähän puujaloilla seisova juttu ja perustuu ilmastomalleilla suoritettuihin ajoihin samalla tavalla kuin tuo jo linkittämäni tutkimus siitä ettei ne myrskyt holtittomasti kasvaisikaan."
-> Mutta niiden intensiteetti (l. tuhovoima) on todistetusti kasvanut lämpenemisen seurauksena. Tästä oli myös tuossa lähettämässäsi Yle:n linkissä. Yhtä kaikki tuntuu, että asiasta pitää odotella vielä lisää tutkimuksia. Mainitsemasi aikajaksot painottuivat 2000-lukuun. Olen ymmärtänyt että ilmastoasioissa pitäisi tarkastella vähintään 20 vuoden aikajaksoja. Yksi vähäisten hirmumyrskyjen vuosi tai yksi kylmä talvi eivät sano vielä mitään.
Siteerasit: ”Evidence is presented that the recent worldwide land warming has occurred largely in response to a worldwide warming of the oceans rather than as a direct response to increasing greenhouse gases (GHGs) over land.”
-> Kyllä, mutta eikö niitä meriä lämmitä juuri kasvihuoneilmiö?
Kirjoitit: “Viime vuoden puolella uutisoitiin metaanipitoisuuden hyppäämisestä ilmakehässä ja se tapahtui yhtä aikaa globaalisti eli ei tältä osin voi olla esim arktiselta alueelta kotoisin koska globaaliin sekoittumiseen menisi noin vuosi. Tutkijat ymmällään. En tiedä onko selityksenä muuta kuin valtamerien röyhtäys.”
-> Se olisi pelottavaa. Varmaan tiedätkin, että valtamerten pohjaan on varastoitunut valtavat määrät metaania. Metaaniklaraattien vapautuminen olisi ihmiskunnalle tuhoisaa.
Kirjoitit: "Mainitsit mm arktiset metaanipäästöt. Näidenkin osalta tieto on hyvin rajallista."
-> Tunda-alueita tutkitaan kiivaasti ja mm. suomalaisia on hankkeissa mukana. Esim. https://www.ess.fi/?article=226054
“Tutkijat ovat löytäneet Venäjän tundralta aiemmin tuntemattoman, voimakkaan kasvihuonekaasujen lähteen, josta vapautuu ilmakehään suuria määriä dityppioksidia. “ Tämä on kolmanneksi voimakkain khk-kaasu. Lisätutkimuksia pitää odotella.
LÄMPÖTILOISTA:
Kiitos linkistäsi. Yhtä kaikki lähettämästäsi käyrästä näkee, että lämpötilat ovat nousseet huimaa vauhtia sitten 70-luvun, riippumatta siitä, onko todellisuus IPCC:n arvion ala- vai yläpäässä.
KEINOISTA:
Olen perehtynyt vasta syvällisemmin liikenteen päästöihin. Niistä lyhyesti keinolistaa alla. Sähköntuotannossa pidän erittäin kiinnostavana ajatusta Pohjoismaiden tai koko Euroopan yhteisverkosta, HVDC-tekniikka mahdollistaisi vain 3% häviöt. Yhteisverkko olisi myös turvallisuuspoliittisesti järkevä ratkaisu. Suomen panos voisi olla lähinnä biomassalla (puu, ruokohelppi) tuotettu energia.
Myös tuuli- ja aurinkoenergia ovat maailman mittakaavassa avaimia ratkaisuun. Esim.
“Teknillisen korkeakoulun professori Peter Lund. Lund esitteli kongressissa tutkimusta, jonka mukaan ns. uudet uusiutuvan energian lähteet kuten tuuli- ja aurinkovoima voisivat sopivan poliittisen tuen avulla kattaa 40 % maailman sähköntuotannosta vuonna 2050. “
www.ilmasto.org/uutiset/vuoden_2009_uutiset/maaliskuu_2009.html
Pidän kiinnostavana myös levätutkimusta, maalämpöä ja biopolttoainetta lentokoneiden polttoaineena (koekoneita tulossa 2012 paikkeilla Jenkeissä). Autojen tekniseen puoleen en ole juuri perehtynyt. Eettisesti tuotettu etanoli vaikuttaa hyvältä ratkaisulta. Tai sähkö. ST1:lle toivoisin jotakin merkittävää tunnustusta Ympäristöministeriön taholta. Niin hienoa ja uraauurtavaa työtä he ovat tehneet. Jätteiden syntyä pitäisi kuitenkin rajoittaa eikä polttoainetuotannon nimissä lisätä (koska tuotteiden valmistaminen lisää ekologista kuormaa). En siten usko että jäte polttoaineena on suuren käyttäjäryhmän ratkaisu.
Niin siis tässä näitä muita keinoja lyhyesti:
- Liikkumisen tarpeen vähentäminen, kuten tiivis yhdyskuntarakenne, etätyöhön kannustaminen ja lähiharrastukset
- Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen erilaisin keinoin, kuten joukkoliikenteen tukeminen ja kehittäminen, lippujen hinnat, pyörätieverkosto, turvalliset säilytyspaikat pyörille, työsuhde-edut jne.
- Kannustaminen kimppakyyteihin ja vähäpäästöisiin autoihin mm. erilaisin maksuhelpotuksin ja parkkipaikkapolitiikalla.
- Taloudellisen ajotavan opettaminen
- Logistiikkareittien kehittäminen, täydet kuormat
Mielipidetekstistäni:
“Näistä keinoista liian vähälle huomiolle on jäänyt etätyöhön kannustaminen. Työssäkäyntimatkat ovat pääkaupunkiseudulla pidentyneet. Samalla kuitenkin kehittyneet tietoliikenneyhteydet mahdollistaisivat etätyön suuremmassa määrin mitä nyt toteutuu. Tarvitaan ajattelutavan muutos. Kaupungit voisivat miettiä, millaisin kannustimin ne pystyisivät lisäämään etätyöpäiviä työpaikoillaan. Työministeriö voisi laatia yleispätevät ohjeet ja sopimuspohjan yrityksille, ja valtio voisi selvittää, millaisin kannustimin, esimerkiksi yritysverotuksen avulla, etätyötä olisi mahdollista lisätä.”
Myös ruuhkamaksujärjestelmä on välttämätön. Tukholmassa ja Lontoossa yksin sen avulla päästöjä on saatu leikattua 14–16 prosenttia. Koska liikennemäärät ovat kasvussa erityisesti kaupungin rajoilla, tarvitaan kattava ja älykäs, mahdollisesti ajettuihin kilometreihin perustuva järjestelmä, jonka tuloilla on kehitettävä joukkoliikennettä yhä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi. Järjestelmän on myös oltava kaikille reilu ja maksuissa on huomioitava sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kuten vähävaraiset, ammatinharjoittajat ja lapsiperheet. Maksujen vastineeksi tulisi harkita matkalipun myöntämistä joukkoliikenteeseen. “
OIKAISU: Hups, pääsi mukaan lapsus: EU:ssa on meppiä kohden 7 akreditoitunutta lobbaria eli heillä on siis kulkuluvat, ei missään nimessä 7 000! Ajattelin vissiin jo jotain muuta..
Mutta yhtä kaikki. Politiikassa liike-elämän edun ajaminen on ok, jos äänestäjät tietävät edustajansa niin järjestelmällisesti tekevän. Yleisesti ottaen on hyvä tiedostaa, ettei yritysten etu ole aina sama asia kuin yksilön etu vaikka yksilön hyvinvointi osin yritystoiminnasta riippuukin.
Ajoneuvojen osalta voisi olla järkevää lähteä tukemaan esimerkiksi ST1 RE85 kulkevien ajoneuvojen konversiota. No siinä vaiheessa kun tankkaus-asemia alkaisi olla riittävän tiheässä. Tällä tapaa vanhemmastakin autokalustosta saisi, ainakin laskennallisesti, hyvinkin pienille kulutuksille. No ongelmaksi voi muodostua Suomen perinteisen jääräpäinen lainsäädäntö joka pakottaa minkä tahansa muutoksen ajoneuvoonsa tekevän kalliisiin VTT pakokaasutesteihin tehden ideasta järjettömän. On vain aika hassua että ns flexifuel ajoneuvoja ei saa kuin uutena tai sitten semmoinen täytyy tehdä harrastajavoimin käytännössä laittomasti.
Eri juttu on sitten se onko RE85 missään vaiheessa mahdollisuuksia kehittyä mainstream vaihtoehdoksi. Tässä on nyt sitä pitkänlinjan ajatusta tai pitäisi olla. Miksi lähteä hötkyämään jonkun tietoisesti kestämättömän väliaikaisratkaisun kanssa? Tietysti flexi-auton ostaja ei siinä taloudellisesti kärsi massiivisesti ja voi edelleen ajella bensallakin mutta noin yleisesti.
Noiden jäätiköiden kehityksestä kaipaisin pidempiaikaista tietoa kuten monissa muissakin asioissa. Se että nyt on keskimäärin sen 0,7 astetta lämpimämpää kuin 150 vuotta sitten johtaa väistämättä ajatukseen että jostain jäätikkö vähenee. Tietysti asiaa pahennetaan alueellisesti mm nokipäästöin. Nokinen lumi sulaa auringossa ihan eri tahtiin kuin puhdas. Esimerkiksi tuo Torniojoen kevät on mielenkiintoinen trendi. Mukana on myös suvantoja mutta kevät on tullut alueella jäiden lähdön osalta aikaisemmin ja aikaisemmin jo yli 300 vuoden ajan. Nokipäästöistä on helppo osoittaa sormea mutta se itse lämpeneminen on edelleen iso kysymysmerkki..
Päästökauppajärjestelmästä minulla on käsitys että se on edelleen käytössä. Tämä selittää sujuvasti mm Fortumin erinomaisen tuloksen ensimmäisellä kvartaalilla yrityksen uidessa sujuvasti muun talouden vastavirtaan.
Muistelen maininneeni että hiilivuoto / kallis energia on vain yksi eikä olennaisin syy yritysten joukkopakoon. Kalliit työvoimakulut ja markkinoiden karkaaminen kotimaasta ovat varmasti ne olennaisemmat asiat. Tuon mainitsemani Kiinan päästötilanteen osalta viimeisen 10 vuoden trendi sillä alueella viittaa jopa 100% osuuteen maailman tämän hetkisistä päästöistä 2050 mennessä. Tältä osin se mainitsemani kiinalaiselle suomalainen elintaso ja 80% nykypäästöistä on kehitykseen nähden jopa aliarviointia. Tottakai kohtuullinen osa paikallisesta tuotannosta perustuu paikalliseen kulutukseen jota on melko reilusti. Tältä pohjalta kaupat siitä että kehitysmaat lähtevät edes rajoittamaan leikkaamisesta puhumattakaan tulevat olemaan mielenkiintoisia...
Hurrikaanien intensiteetistä en ole löytänyt kaipaamaani artikkelia. Trendeinä 20 vuotta on pilipalijuttuja. Kaipaisin vaikkapa 300-500 vuoden trendejä näin alkuun. Siitä voisi jo alkaa nähdä vähän sitä suurempaa kuvaa. Tuommoiset 20-30 vuoden trendit käyvät yksiin jo luonnon omien syklien kanssa joiden käytännön vaikutusta mm myrskyihin ei tiedetä. No nyt mm PDO/NAO kiertojen vaikutusta aletaan nähdä kun tuo viimeisen 30 vuoden positiivinen trendi vaihtui negatiiviselle puolelle arviolta 2007. Tältä osin mielenkiintoista seurata kehitystä myös mm jäätiköiden osalta.
Merien lämpödynamiikan osalta on loogista että ne dominoivat ilmakehän kehitystä. Tämähän näkyy yksittäisinä vuosina hyvin. 1998 el nino vuosi ja viime vuoden voimakas la nina. Näin esimerkkeinä. Miten meret sitten dominoivat pitkässä juoksussa onkin mielenkiintoinen juttu. ENSO kierto on lyhyt ja jo jotenkin tunnettu. 30 vuotiset PDO/NAO eivät ja melko monet lämpenemiseen liittyvät trendit liittyvät tämän pituisiin seurantajaksoihin. Osa johtuen satelliittiajan mittaustekniikan tarjoamasta datasta.
Pelottava ilmastonmuutos röyhtäysten vuoksi. En oikein näkisi sitä niinkään. Onhan siellä paljon ainetta mutta edelleen se lapasesta karkaaminen aina pahimmissa kauhukuvissa oleviin venus-visioihin asti on jo tunnetun maailmanhistorian osalta asia jonka olisi pitänyt jo tapahtua moneen kertaan jos pallo olisi pelattavissa radaltaan. Kasvihuonekaasujen saturaatiopisteistä on ollut muiden muassa puhetta. Jossain kohtaa mm CO2 osalta on tilanne jossa yhtään lämpösäteilyä ei pääse sen kaasun toiminta-alueella ulos ilmakehästä. Tämän jälkeen ainetta voidaan kasvihuoneilmiön osalta lisätä rajattomasti eikä tilanne kummene. Vertailun vuoksi ortovikikaudella noin 450 miljoonaa vuotta sitten ilmakehän CO2 pitoisuus oli yli 4000ppm eli noin 12 kertainen verrattuna nykyiseen. Tästä huolimatta alas on tultu, jääkausia on koettu ja homma pallolla edelleen jatkuu. Yksi mielenkiintoinen seikka tuossa ajanjaksossa oli myös korallien kehittyminen vaikka koralleista puhutaan että ne nimenomaan menehtyisivät CO2 pitoisuuden aiheuttamaan merien happamoitumiseen. Mikä lienee ollut merien tila 4000ppm pitoisuuksilla? Tästä pääseekin palaamaan mm korallien osalta muihin ihmisen tekosiin kalastuksen, turismin, muun merien pilaamisen ym kautta.
Mainitsit tundralta pulppuavan kasvihuonekaasun. Näiltä osin kyseessä on tietääkseni ensimmäiset tutkimukset aiheesta joten vertailukelpoista tietoa historiasta ei ole. Tältä osin ei tiedetä onko tapahtuma normaali pitkään jatkunut juttu, alkanut vasta äskettäin vai miten se toimii.
Lämpötiloista. Viittasitko käyrällä linkittämääni RSS MSU satelliittidataan? Trendi vuodesta 1979 tähän päivään on ollut +0,155 astetta vuosikymmenessä. Meinaisi 2009-2100 välillä semmoista 1,4 asteen lämpenemistä. IPCC ei taida näin maltillista trendiä tuoda esille lainkaan. Tuo trendi vain matsaa paria viimeistä vuotta lukuunottamatta juuri tuon positiivisen luonnon trendin kanssa joten suosittelen laajempaa otosta. 1945-1978 lämpötila junnasi vähintään paikallaan tai jopa viileni hieman. Tätä ennen 1910-1940 oli tätä viimeistä 30 vuotista nopeammin lämpenevä jakso. Tätä ei vain ihmisperäiset päästöt selitä koska teollistuminen oli vielä niin alussa ja päästökehitys sen mukaista.
Noista keinoista olen tiedustellut sen energia-omavaraisuuden perään joka kieltämättä olisi ihan hyvä idea lähtökohtaisesti. Toki Suomeen mm Venäjän kaasutoimitukset ovat olleet toimivia mutta tammikuussa nähtiin mitä se sitten on kun aletaan puristaa sieltä mistä sattuu monen muun euroopanmaan osalta. Suomeen se energiaomavaisuus on vähän hankalampi juttu kaikenkaikkiaan jos ei aleta rakentaa useampaa voimalaa ydinvoimaa. No se on sitten oma ongelmansa se..
Saksassa ollaan väsäämässä tämmöistä tekniikkaa:
http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/04/saksassa_aletaan_sailoa_tuulivoim...
Jossain Uusi Suomi blogimerkinnässä oli aiheesta jo kirjoitettukin. En tiedä oliko perustana tämä uutisointi vai mikä. Eli periaatteessa vety toimisi "akkuna" ja siirtoalustana energialle. Tuossa on mainittu sekä sähköntuotanto turbiinein että vedyn myyminen liikennepolttoaineeksi. Positiivista mallissa on kuitenkin se että itse tuulivoima tuottaa vetyä sitä tahtia kuin tuottaa eikä säätövoimaa tarvita lainkaan.
Vetyä taas voisi hyödyntää bi-fuel tyyppisissä ajoneuvoissa sopivan konversiotyön kautta, polttokennoajoneuvoja on markkinoilla (Honda Clarity palkittiinkin tovi sitten) jne. Tottakai tähän tekniikkaan aina vedyn tuotannosta varastointiin ja käyttöön sisältyy kehitettävää mutta lähtökohtaisesti tämä voisi olla toimiva ratkaisu pidemmässäkin juoksussa.
Jos ajatellaan autoliikennettä mm BMW on tehnyt työtä aiheen parissa:
http://www.duuniauto.fi/arviot_ja_testit/article77179.ece
Tuo on nyt ihan toiminnassa oleva konseptimalli 7-sarjalaiseen edustussedaniin rakennettuna. 9kg vedyllä pääsee 200km ja tämän jälkeen 74 litran bensiinitankki riittää vielä 500km ajoon. Vedyllä ajettuna päästöt ottomoottorissa luokkaa 5g/km. Bi-fuel ajoneuvona tarjoaa käytettävyyttä myös rajallisen tankkausverkoston aikaan ja ottomoottoriin rakennettuna voisi periaatteessa sallia olemassaolevan kaluston konversion tuon tyyppiseen rakenteeseen.
Mitä ajoon tulee suhde sähköautoon josta myös paljon puhutaan kaipaisi pienemmät muutokset infraan. Tavaraa tankkiautolla huoltoasemalle säiliöön, tankkaus kestää muutaman minuutin kuten nytkin ja taas ajellaan jonkun matkaa. Clarity polttokennoauton kantama on muistaakseni jo varsin normaali perheauton 400-500km. Käytännössä kenno polttaa vetyä sitä vauhtia kun auton järjestelmä sitä tarvitsee ja Clarityn tilat ja suorituskyky on mitoitettu noin 2,0 litraista perheautoa vastaavalle tasolle.
Sähköautoista puhutaan paljon ja kyllähän ne periaatteessa plug in periaatteella voivat toimia mutta latausajat järkevästä sähköverkosta ovat massiivisen pitkiä jolloin pidemmille matkoille tekniikasta ei oikein ole. Uusissa akkuprotoissa on kyllä tuotu jo esille jopa minuuttien latausaika mutta jos sähköteknisesti puhutaan latausverkon osalta todella massiivisista määristä virtaa joka vaatisi melkoisia muutoksia valtakunnanverkkoon että "huoltoasemat" voisivat realistisesti pikaladata autoja.
No tässähän on kuitenkin kysymys siitä miten se energia kuljetetaan. Vety on yksi vaihtoehto, akut toinen. Toinen vain sallii bi-fuel käytön siinä missä plug in sähköauto on sitten vain sähköauto ja jo konversion osalta vaatii melkoisen määrän muutoksia kun koko tekniikka puretaan pois ja korvataan sähkötekniikalla. BMW esityön perusteella voisi olettaa että vetyä saisi poltettua ottomoottoreissakin koska tuokin konsepti on yhteensopiva myös bensiinin kanssa.
Joukkoliikenteen kehittäminen ja liikkumisen vähentäminen on sinänsä ihan ok ajatuksia mutta en tiedä ovatko ne ihmisten mukavuudenhaluun ym suhteutettuna realistisia. Yksityisautoilun kätevyyttä on hyvin hankala päihittää joukkoliikenteellä ja kaikki eivät vain halua asua ahtaasti kerrostalolähiössä. Tältä osin tekniikkaa tulisi mielestäni kehittää siihen suuntaan että asumustoa voisi olla laajemmalla alueella ja nykyisistä mukavuuksista ei juurikaan tarvitsisi luopua.
No tästä lasken ulkopuolelle kulutushulluuden jota länsimaissa kyllä harrastetaan ja jota minä en oikein ymmärrä. Paljonko tavaraa ostetaan todelliseen tarpeeseen ja kestävän kehityksen puitteissa ja paljonko sitten ihan vain kulutuksen riemusta. Henkilökohtaisesti pyrin hankkimaan rationaalisesti ja kestävästi mutta en tietenkään voi perehtyä valtavan syvällisesti kaikkiin hyödykkeisiin joten se mitä pystyn kestävästi hankkimaan jostain hyvin tuntemastani kategoriasta todennäköisesti poljen samaan miinaan sitten jonkun toisen huonommin tuntemani tuotekategorian kanssa.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 29 kommenttia