Else Turunen Ajatuksia ja keskustelunavauksia arkipuuhista utopioihin.

Arvostusta nörteille ja filosofeillekin

Tietokoneen kanssa paljon nyhrääviä on ollut tapana pitää vähän onnettomina tapauksina. Kuitenkin digitalous on tuonut meille työtä, laitteita, visuaalisia elokuvia, pelejä ja muita käytännöllisiä digipalveluja. Pekka Himasen hakkerietiikka on yhä ajankohtainen. Kenties hänen työtään pitäisi nytkin arvioida filosofiana eikä perinteisenä mitattavana tutkimustyönä.

 

Mieheni vinkkasi hyvästä radio-ohjelmasta: Ylen Ajankohtaisessa Ykkösessä toimittaja Samppa Korhonen käsittelee mielenkiintoisesti nörttien nousua nykykulttuurissa.

Tutkija Pauli Komonen ja TIEKEn tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki J. Kasvi pohtivat sitä kuinka tietokoneista ymmärtävien arvostus on yhteiskunnassamme kasvanut.

Vielä 70-luvulla pohdittiin, mitä siitä seuraa, kun lapset viihtyvät tietokoneen ääressä, mutta nykyisin nämä nörtit ovat perustaneet menestyneitä IT-yrityksiä, suunnitelleet suosittuja pelejä ja koodanneet mahtavia animaatioelokuvia.

Tietokoneaika ja mikä on kohtuus riippuu tietysti lapsesta, siitä mitä hän koneella tai konsolilla tekee ja mitä muuta hän vapaa-aikanaan puuhailee, onko hänellä ystäviä, miten koulu sujuu jne. Kiintoisaa silti on ohjelmassa esitetty näkökulma, että jos jotkut vanhemmat eivät aikoinaan olisi antaneet lastensa tietokoneilla, meillä ei olisi nykyisenkaltaista digitaalista kulttuuria.

Kasvi sanoo, että koska nörtit ovat nykyään arvostettuja, he tulevat todennäköisesti saamaan enemmän lapsia – ja nörttiys valtaa maailmaa.

Ohjelmasta tuli mieleeni joku aika sitten lukemani mielenkiintoinen kirja. Se on kirjoitettu 13 vuotta sitten. Mutta hyvin on kirjoittaja ajan henkeä ja heikkoja signaaleja haistellut – vaikkei analyysi olekaan empiiristä mitattavissa olevaa tutkimusta.

Hakkereiden unelma

Joskus innokkaat tietokoneharrastajat ajattelivat, että informaatioteknologia luo meille joustavuutta työhön ajan ja paikan suhteen, aikaa leikkimieliselle vapaa-ajalle ja vain olemiselle.

Yleisesti ajateltiin, että teknologinen kehitys vapauttaa ihmisille aikaa. Silti nykyisin meitä vaivaa sekä työttömyys ja köyhyys että työntekijöiden tehokkuusvaatimukset ja paha olo. Samalla työnorganisoinnin ja tehokkuuden kulttuuri on levinnyt osaksi vapaa-aikaa.

Teki mieli nauraa, kun luin Pekka Himasen vuonna 2000 kirjoittamaan kirjaa Hakkerietiikka ja informaatioajan henki. (Uutta Kestävän kehityksen raporttia en ole vielä lukenut.)

Hakkerilla Himanen ei tarkoita krakkeria eli tietojärjestelmiin rikollisessa mielessä murtautujaa vaan pikemminkin nörttejä, joille tietokoneohjelmointi on intohimo ja jotka ovat valmiita rikkomaan rajoja ja löytämään ratkaisuja, jos se on hyödyllistä ja edistää yleistä hyvää. (Harmillisesti minulla ei ole muistiinpanoa määritelmästä, joka kirjassa kyllä oli.)

Olen kirjannut ks. kirjasta mielenkiintoisia lainauksia:

"Protestanttisen etiikan työkeskeisyyden huipentumana informaatiotaloudessa voi kuitenkin pitää sitä, että ajan optimoinnin ihanne on alkanut ulottua myös työn ulkopuoliseen elämään."

"Vapaa-aikanakaan ei riitä enää vain olla, vaan on oltava erityisen hyvin. Esimerkiksi vain aloittelija rentoutuu ilman rentoutumisen tekniikoiden kurssilla käyntiä."

Niinhän se vaan edelleen on: moni työssäkäyvä väsyy henkisesti ja fyysisesti, on tilastojen mukaan jossakin työuran vaiheessa masentunut ja ahdistunut. Rentoa oloa etsitään supersuosituista joogalajeista, meditaatiosta, hiljentymisretriiteistä. Ja hyvä niin, että edes jossakin kaiken paineen saa purettua.

Mutta ojan takana voi odottaa allikko:

"Ensin työstä poistettiin leikillisyys. Sitten leikistä poistettiin leikillisyys ja jäi vain laskelmoitu vapaa-aika", Himanen kirjoitti 13 vuotta sitten.

Kuluneina vuosina sosiaalinen media on tuonut leikillisyyden myös toimistotyöpaikoille. Niinpä joissakin työpaikoissa on alettu estää pääsy ei-toivottuihin verkkopalveluihin.

Huiliaika kortilla

Vapaa-aika ei saisi muuttua suorittamiseksi. Matkapuhelin- ja nettiteknologia eivät saisi tarkoittaa sitä, että työ nakertaa myös vapaa-aikaa.

Himanen laukoo huvittavan totuudenpoikasen:

"Aikaisemmin historiassa eliitti oli se, jonka ei tarvinnut juosta paikasta toiseen ja työskennellä koko ajan; nykyisin eliitin muodostavat taas ne, jotka ovat jatkuvasti liikkeessä hoitaen kiireisiä asioita kännykällä ja yrittäen koko ajan selvitä jostakin deadlinesta."

Hän kirjoitti tuolloin, että erottelusta työ-vapaa-aika on luovuttava. Elämän merkitys syntyy toiminnan luonteesta, jolloin ei ole väliä tehdäänkö työtä työ- vai vapaa-ajalla.

Työ on omilla ehdoilla tapahtuvaa tekemistä. Hakkeri voi hyvän fiiliksen ja intohimon vauhdittamana valvoa vaikka kuusi päivää putkeen ja vasta seitsemäntenä levähtää. Hakkeri työskentelee intohimosta, sosiaalisen arvokkuuden vuoksi ja luomisen ilosta.

Hakkereille työ on ilo

Linus Torvalds sanoo kirjan prologissaan, että hakkerille »tietokone itsessään on viihdettä», millä hän tarkoittaa, että hakkeri ohjelmoi, koska ohjelmointi on hänelle itsessään kiinnostavaa, innostavaa ja iloittelevaa.

Hakkerit vastustavat autoritääristä asennetta. Ajattelun taustalla on viisaus, että meillä on vain yksi elämä. Olemme vapaita ja arvokkaita ihmisinä emme välineinä tai tuottavuusyksikköinä.

Himanen tiivistää, että hakkerinäkemyksessä koneiden käyttämisestä ajan optimointiin ja joustavammaksi tekemiseen pitäisi seurata ihmiselle vähemmän konemainen elämä.

"Työn muotojen uudistamisessa ei ole siksi kysymys vain työntekijöiden kunnioittamisesta vaan ihmisten kunnioittamisesta ihmisinä."

Ihanteena joustava työläinen

Manuel Castels puhuu kirjassaan Information age nykytyöläisen ihanteesta.

Informaatiotaloudessa jokaisen on oltava itseohjautuva ja omattava kyky uudelleenkouluttautua, sopeutua uusiin tehtäviin ja muutoksiin.

Hänen esiin nostamassa personal development –kirjallisuudessa hyveitä ovat määrätietoisuus, optimaalisuus ja joustavuus.

Tärkeää on myös vakaus, sillä epävakaus ei ole hyvästä taloudelle. Vakaudella Castellsin mukaan tarkoitetaan vakaasti päämäärää kohti menemistä, työteliäisyyttä ja raha tavoitteena eli tulosvastuullisuutta.

"Ihmisen pitää pystyä toimimaan joustavasti aina kulloisellekin päämäärälle optimaalisella tavalla, mutta niin että meno pysyy kovassa vauhdssa yhä vakaana."

Filosofia on tieteiden äiti

En tässä ota kantaa Kestävän kehityksen raporttiin, koska en ole sitä vielä lukenut.

Minusta kuitenkin tuntuu, että raporttia on arvioitu puhtaasti empiiriseen mitattavuuteen ja oletusten (hypoteesien) testattavuuteen perustuvasta tieteellisestä lähtökohdasta. Kuten S. Albert Kivinen joskus viisaasti jakoi tiedelinjoja, niin filosofia ei ole varsinaista tiedettä. Filosofiassa päinvastoin on määritetty tiedon olemusta, tieteen kriteereitä ja metodologiaa (tutkimustapoja, väitteiden kumottavuutta jne.) Filosofia on ikään kuin perusajatteluamme muovaava pohja, jolta tiedettä tehdään.

Länsimaista ajattelua suuresti muuttaneet filosofit kuten vaikkapa Platon, Aristoteles, Descartes tai Kant eivät tehneet tiedettä perinteisessä mielessä (valitaan tutkimuskohde, mitataan tai selvitetään jotakin ilmiötä laajalla otannalla) vaan he pyrkivät tekemään mailman tilasta ja luonteesta perustavanlaatuisia päätelmiä, joille havaintoihin perustuva tiede voisi nojata.

Kenties uutta Kestävän kehityksen raporttiakin tulisi arvioida ajatuksia herättelevänä ja yhteiskuntamme tilaa ja mahdollisuuksia filosofisesta lähtökohdasta arvioivana analyysina eikä puhtaasti empiiriseeen (kokemusperäiseen) tutkimusperinteeseen nojaavana tutkimustyönä.

Tiedon luonteesta on filosofiassa väitelty pitkään. Aiheesta kiinnostuneita saattaa innostaa myös kerrata Immanuel Kantin jako apriori ja aposteriori –tietoon (karkeasti kokemusta edeltävä tieto ja kokemusperäinen tieto).

Toisin sanoen, olen vain miettinyt, että saattaahan raportissa olla hyvin perusteltuja näkemyksiä asioiden tilasta ja arvauksia tulevaisuudesta ilman, että nuo näkemykset olisivat mitattavissa tällä ajanhetkellä.

 

Filosofia, tiede ja maalaisjärki

Löysinpä tässä tuon vanhan S. Albert Kivisen määritelmän Niin ja Näin -lehden haastattelusta. Minusta se on mielenkiintoinen:

"Sanoin, että minä kannatan troikka-mallia. On filosofia, tiede ja common sense. Common sense on vanhoillinen, tiede on edistyksellinen, filosofia on sitten siinä välissä tasapainottavana tekijänä. Että jos yksi yrittää kukkoilla liikaa, niin kaksi muuta äänestävät sen nurin. Jos filosofia esittää röyhkeitä suprematiavaatimuksia, niin kaksi muuta äänestävät sen nurin. Mikäli tieteen nimissä esitetään kaikenlaista sekoilua, niin silloin filosofia ja common sense äänestävät sen nurin. Jos common sense koettaa jarruttaa kovin paljon tieteellistä tai filosofista ajattelua, niin se äänestetään nurin. Huomasitte siis, että auktoriteetteihin ei kuulu kirkko eikä puolue."


Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    "Kasvi sanoo, että koska nörtit ovat nykyään arvostettuja, he tulevat todennäköisesti saamaan enemmän lapsia – ja nörttiys valtaa maailmaa."

Jaa, en ole tuollaista havainnut, kouluaikoina tytöt juoksivat ei-nörttimäisten suosikkipoikien perässä nörttien päälle syljeksien, enkä ole havainnut sen jälkeen juuri minkäänasteista muutosta.

Ne miehet taas, jotka käyttivät lapsina ja nuorina aikansa sosiaalisen käyttäytymisen harjoitteluun ja harrastuksiin joista tytöt oikeasti tykkäävät, sen sijaan että olisivat tulleet kammiossa kalpeiksi, päihittävät nörtit pariutumismarkkinoilla yleensä mennen tullen. Nörttien pieneksi onneksi nämä eivät ole yleensä kovin sitoutumistahtoisia, miksi olisivatkaan kun sitoutumatta saa enemmän vaihtelua. Tällöin nörtitkin voivat saada naisia, sitten kun nämä tarvitsevat lukuisista suhteista keertyneille lapsilleen isän. En karrikoi edes kovin pahasti.

Ehkä kärjekkäimpänä analyysinä aiheesta, Ruukinmatruuna on kirjoittanut aiheesta usein ja tehnyt siitä karmeita ja suorastaan nihilistisiä päätelmiä. Naisen suusta.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Onhan niitä nörttityttöjäkin. Peruskoulussa tosin nörttipojat eivät olleet kiinnostuneita nörttitytöistä :(
No, onneks on ollu vientiä sen jälkeen kun keksin irkkaamisen.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

En ole elämässäni nähnyt nörttityttöjä juurikaan, aika poikien juttu.

Mikä noissa Ruukinmatruunan jutuissa on pointtina, perinteisesti miehet ovat kyenneet saamaan naisia keskittymällä ammatilliseen kehittymiseen ja siten tarjoamaan ylläpitoresursseja naiselle ja yhteisille lapsille.

Nörttimiehet, tai siis itsensä osaamiselliseen kehittämiseen painottaneet miehet, ovat siis perinteisesti olleet etulinjassa aviomarkkinoilla. Vielä silloin muinoin, kun tyttöjen vanhemmat osasivat valita tyttärilleen hyvät puolisot.

Nykyään taas kun naisilla ei ammatillisen tasa-arvon, sosiaalituen ja muun sellaisen ansiosta ei enää ole välttämätöntä saada miestä ylläpitäjäksi, nämä voivat aiempaa vapaammin keskittyä seksuaalisesti kiinnostavampiin miehiin. Tämä ilmeisesti pätee myös niihin nörttityttöihin, joista kuten muista nykyään epäilemättä se noin 40% jää kumppanittomiksi.

Perinteisen mallin pohjalta nörttipojatkaan eivät ole sopeutuneet tyytymään aivan mihin tahansa, koska kokevat olevansa vähintään pariutumismarkkinoiden keskiluokkaa ja fantasioissaan vielä korkeammalla. Siispä ne seksuaalisesti vähemmän kiinnostavat nörttitytöt eivät aina juuri kiinnosta puolisokandidaateiksikaan.

Mitä irkkiin tulee, muistelen kun joku suomalainen mies aikoinaan lähestyi minua erehtyessään pitämään minua naispuolisena. Niin voi irkissä joskus huonolla tuurilla käydä, kun ei vaivaudu katsomaan nimeä. Kysyi ensin, että olenko kiltti vai tuhma tyttö. Vastasin, että "en nyt taida olla aivan kiltti tyttö", kun en ollut tyttö laisinkaan. Ilmeisesti tämä määräsi taktiikan seuraavan vaiheen. Sain sitten kuulla paljon tuhmaa ehdotusta, toisesta vastauksesta olisi varmasti tullut toisenlaista. En tiedä miten sinä vastasit, mutta tuon tapauksen pohjalta en yhtään epäile että vientiä irkissä on ollut.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen Vastaus kommenttiin #8

Internetissä olen törmännyt useampaankin nörttityttöön. Luonnollisesti nörttitytöt löytää internetistä. Ei ne koneet ja pelaaminen tai koodaaminenkaan enää mitenkään erityisen miesten juttuja ole näin informaatioyhteiskunnassa.

Takkiraudan kanssa harvemmin olen samaa mieltä. Hän ei ole internetin ainut nainen.

Oman ymmärrykseni mukaan nörttitytöillä menee ihan hyvin pariutumismarkkinoilla. Monet miehet haluavat tytön jolla on samansuuntaiset kiinnostuksenkohteet. Ainakaan pelaajatyttö ei nalkuta pelaamisesta.
Ja koska naiset kuitenkin ovat yhä internetissä vähemmistönä (joskin kokoajan kasvana vähemmistönä) miehiin verrattuna, usein myös vähän vähemmän viehättävillä ottajia riittää. Ikinä en ole elämässäni saanut niin paljon huomiota kuin muutama vuosi sitten ensimmäistä kertaa assemblyille osallistuessani.

Oma taktiikkani on irkissä ollut se, että käytän nimimerkkiä josta ei suoraan voi päätellä sukupuolta. Juttujani tarpeeksi kauan kuunneltua kyllä varmasti tajuaa minun olevan nainen. Aika moni kyllä luulee ensin että olen mies, kai eponyymi sitten on niin maskuliininen sana. (En kyllä ola pitkään aikaan irkannut, että mua lienee turha yrittää löytää mistään kanavilta. jotenkin tuntuu että kaikki entiset vakkarikanavat on täynnä ihan tuntemattomia ihmisiä jotka on kiinnostuneempia keskustelemaan siellä omien irltuttujensa kanssa kuin tutustua uusiin ihmisiin irkissä).

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #9
    «Oman ymmärrykseni mukaan nörttitytöillä menee ihan hyvin pariutumismarkkinoilla.

Niin, nörttitytöillä. Jos on se lähestulkoot ainoa tyttö markkinoilla, varmasti menee ihan kohtuu hyvin jos ei ole aivan räjähtänyt. Kommenttini, blogistinkaan kommentti, tai Ruukinmatruunan kirjoitukset eivät kuitenkaan koskeneet nörttityttöjen vaan nörttipoikien menekkiä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Hömppää a la Linus Torvalds ja Pekka Himanen
18.1.2009 08:31 Lauri Gröhn

Otteita Pekka Himasen kirjasta Hakkerietiikka(2001), johon on ilmeisestikin puhtaasti kaupallisista syistä ympätty Linus Torvaldsin prologi:

Torvalds: "Maalaaminen on viihdettä. Viihdettä on myös älynsä käyttäminen maailmankaikkeuden selittämiseen."
"Ja ihmisen seksin huipentuma on puhdas viihde."

No olkoon yksi lainaus Himaseltakin:

"Aikaisemmin historiassa eliitti oli se, jonka ei tarvinnut juosta paikasta toiseen ja työskennellä koko ajan; nykyisin eliitin muodostavat taas ne, jotka ovat jatkuvasti liikkeessä hoitaen kiireisiä asioita kännykällä ja yrittäen koko ajan selvitä jostakin deadlinesta."

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Pekka Himasen limbot
10.2.2010 20:26 Lauri Gröhn

Tässä joitakin lainauksia blogeistani:

Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana Katainen tilasi Pekka Himaselta 50000 euron hintaan monisteen VÄLITTÄVÄ JA KANNUSTAVA SUOMI. Siinä todetaan mm, "Suomen innovatiivisuuden pohja on viime kädessä sen yliopistojärjestelmä, jossa Linus Torvaldsin tapaisilla innovaattoreilla on ollut mahdollisuus leikitellä uusilla ideoilla."

Pekka Himanen on taitava pudottelemaan nimiä, jolla luo itselleen uskottavuutta. Uudessa sarjassa mukana on myös place droping. Moni on mennyt Himasen retkuun. Viimeksi valtioneuvosto.

Eivät tulevaisuusvalikunnan touhuilut tuohon jääneet. Tuo Pekka Himanen onnistui myymään monisteensa sille hyvään hintaan.

Myös Tekes meni Himasen lankaan. Nykyisin Tekes käyttää runsaasti noita ns. tulevaisuudentutkijoita hyväkseen. Tulevaisuuden tutkimus on älyllistä prostituutiota, edelleenkin. Tämän toimittanut tulevaisuudentutkija on kunnostautunut myös roskatiedon jakelussa tulevaisuusvaliokunnalle tulevaisuusvaliokunnalle.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Eipä filosofiaa tehdä vielä tänäpäivänäkään samalla tavalla kuin luonnontieteitä. Eipä ole juuri mitään mitattavaa tai mahdollisuutta käyttää laajaa otantaa, kun filosofiset tutkimukset ovat pääosin kirjallisuudeen perehtymistä ja niistä omien johtopäätösten vetämistä.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

"Huomasitte siis, että auktoriteetteihin ei kuulu kirkko eikä puolue."

Huomasimme. Ja on tallennettu semanttisen muistin kammioihin.

Jälleen tämä mies-nainen asettelu - nyt nörteistä - jossakin... Nainenhan kehitti ensimmäisen tietokonesoftan.

P.S. Ajatuksia herättävä blogikirjoitus.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Himasen loppuraportin (2013) näkemys etiikan perusteista on nykypsykologian valossa tarkasteluna varsin nörttivastainen. Etiikan alalla Himasen loppuraportin suuri ajatus on se, että etiikka edellyttää empatiakykyä. Empatiakyky taas vuorostaan edellyttää kykyä asettua toisen asemaan ja siis ilmeisesti kykyä ymmärtää, mitä toinen ajattelee – tai mitä toinen ajattelee jonkun muun ajattelevan siitä, mitä hän tai joku kolmas ajattelee jne.. Psykologiassa tästä kyvystä käytetään nimitystä mielenteoria, Theory of Mind.

Himasen loppuraportissa esitetään alaluvussa ”Arvokkuus on etiikan ydin: välittäminen ja vastavuoroisuus”, että

”Toimiva etiikka ei ole pelkästään abstrakteja ajatuksia tai rakenteellisia periaatteita; se edellyttää sydäntä. Se edellyttää toisin sanoen välittämisen kykyä, empatiaa, kykyä asettua toisen ihmisen asemaan. Vasta tällaisen empatiakyvyn avulla ajatus siitä, että olisimme voineet syntyä kenen tahansa toisen ihmisen asemaan yhteiskunnassa ja että ketä tahansa toista kohtaava kärsimys olisi voinut osua omalle kohdallemme, muuttaa Rawlsin ajatusleikin eläväksi etiikaksi. Toisin sanoen kyvyksi eläytyä toisen asemaan niin hyvin, että osaamme kuvitella tilanteen, jossa »me olisimme muuten kuten nyt me, mutta toisin päin eli sinä olisit minä ja minä olisin sinä».” (Castells & Himanen 2013, 286–287.)

Himanen rakentaa laatikkoleikkiä, jossa perusta on mielenteoria, sen päällä on empatiakyky ja tällä perustalla etiikka.Nyt kuitenkin nörttiyteen liitetään usein – eikä aivan aiheettomasti – autismin kirjon ja Aspergerin oireyhtymän (vielä nykyään itsenäinen diagnoosi DSM IV:ssä) piirteitä, kuten keskittyminen kapea-alaisiin erityisharrastuksiin, kaavamaisuus, sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet, katsekontaktin puuttuminen, vaikeudet tunnistaa kasvoja, etc. Jotkut psykologit katsovat, että niiden piirteiden keskeinen tekijä on nimenomaan mielenteoriakyvyn puutteellisuus tai täydellinen puuttuminen.

Asianosaiset autistiset nörtit argumentoivat kansainvälisessä ja kotimaisessakin keskustelussa sen puolesta, että he eivät suinkaan ole epäempaattisia sen takia, että mielenteoriakyky on heikko, ja vaikka he olisivat ehkä epäempaattisia, he eivät olisi sen takia epäeettisiä (esim. Paula Tilli 2013: Toisin. Minun Asperger-elämäni. Finn Lectura.). Himasen etiikan perusteita koskevat ajatukset sopivat ehkä valtaväestölle ja saavat osakseen mahdollisesti suopeaa nyökyttelyä, mutta juuri nörteille ne sopivat harvinaisen huonosti.

Toimituksen poiminnat

Sivut