Else Turunen Ajatuksia ja keskustelunavauksia arkipuuhista utopioihin.

Sumutus selville

Luulo ei ole tiedon väärtti. Se tuli taas moneen kertaan todistettua, kun viime päivinä käsiini osui monta mielenkiintoista ja laadukasta tutkivan journalismin artikkelia. Aiheina seksi, nostalgia, lobbaavat miljonäärit, geenit ja maidon markkinointi. Koska ne olivat niin hyviä, kokosin lukusuositukseni tähän:

 

  • Ennen vanhaan ei ollut paremmin vaikka nuoruuttaan kaipaavan mielessä kenties siltä tuntuisikin. Kuukausiliitteen Ilkka Malmberg kirjoittaa koukuttavasti, millaista eri vuosikymmeninä oikeasti tilastojen ja tutkimuksen valossa oli.
  • Syylliset ilmastotoimien jarrutteluun ja ihmisiä hämäävän tiedon levittämiseen löytyvät mm. saastuttamisesta taloudellisesti hyötyvistä miljonääreistä ja teollisuuden lobbareista. Eivätkä päästökiintiöt ole tulleet teollisuudelle kalliiksi, vaikka etujärjestöt niin antavat ymmärtää. Tähän saakka Suomessa päästöoikeuksia on jaettu lähinnä ilmaiseksi. Paljastava ja monipuolinen Anna-Sofia Bernerin artikkeli Helsingin Sanomissa. Missä on öljybisnekseen liittyvien yritysten vastuu?
  • Ja vielä sekin selkeni, että geenit eivät ole periytymisasioissa niin vahvassa roolissa kuin nykyisin voisi luulla. Tämä juttu ei paljasta sumutusta vaan uutta tietoa. Virve Pohjanpalo Yliopisto-lehdessä: Olet mitä mummosi söi. Geenin päällä vaikuttavat eräänlaiset proteiineihin vaikuttavat päältäjät. Tämä epigenomi säätelee, miten paljon jokin geeni vaikuttaa. Esim. rasvanpolttogeenisi tai solunjakautimista estävät geenisi saattavat olla hiljaisella liekillä, koska isovanhempiesi elinolot, ravinto tai kemikalialtistus olivat tietynlaisia. Silloin sinulla on normaalia suurempi riski lihavuuteen tai syöpään. (Lisäksi periytymiseen vaikuttavat myös sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät sekä se että ympäristö muokkaa lajeja ja lajit, myös ihminen, ympäristöä.)
  • Seksualisoituneessa yhteiskunnassa seksiä harrastetaan entistä vähemmän. Työ, kiire, yksinäisyys, dvd:t, hyvät kirjat ja herkuttelu ovat vieneet aikaa seksiltä. "Kahdeksassa vuodessa suomalaisista yhdynnöistä on kadonnut viidennes." "Edes nuoret aikuiset eivät yllä kahteen yhdyntäkertaan viikossa." "30-40-vuotiailla stressimittarit ovat korkeammalla kuin koskaan."  Ja suorituspaineita eivät ainakaan helpota joka paikasta tulviva visuaalinen seksuaalisuus. Anu-Elina Lehti kirjoittaa mainiosti Vihreässä Langassa 6/2013. Vain paperiversiossa. www.vihrealanka.fi
  • Maidon juonnin edistämisen tärkein syy ei ole terveys. Etujärjestöt, maa- ja metsätalousministeriö ja elintarviketeollisuus lobbaavat maidon juontia erityisesti bisneksen ja matalousrakenteen ylläpidon takia. (Maa- ja metsätalousministeriö muuten lopetti tuen Kotimaiset kasvikset ry:lle 2010). Riikka Suominen Huili-lehdessä. Juttua ei ole verkossa. http://www.huililehti.fi
  • Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

    1Suosittele

    Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

    NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

    Markku Nieminen

    Juu jos lämpö nousisi vielä sen 0,8 astetta kertaa vaikka 5 niin oltaisiin normaalilämmössä lol.

    Tulevan massatyöttömyyden hyvä puoli on se että sitten kerrotaan kaikille viherhomeesta, ja sitten se pestään pois. Monikin "harmaa" pääsee opettelemaan miten tullaan toimeen peruspäivärahalla :)

    Käyttäjän jormamarttala kuva
    jorma marttala

    Norjalaisprofessori varoittaa että hitaan ajan puute on suurempi uhka kuin ilmastomuutos. Alan taipua hänen kannalleen. Kun ihminen menettää tässä hulinassa yhteyden sisimpäänsä ja itsenäiseen ajatteluun, siinäpä menet ajopuuna hörhön jos toisenkin kelkassa etkä itse tajua maailmasta hökäsen pölähdystä.

    Käyttäjän elseturunen kuva
    Else Turunen

    Jorma, Markku,
    Jos ajattelulle ja tieteen tuloksiin tutustumiseen ei ole aikaa, niin toki on vaikea ymmärtää asioita ja syy-seuraussuhteita. Saattaa jopa ohittaa tieteen ja miettiä, että oma havainto hetkellä t paikassa x kumoaa vuosien vertaiarvioidut eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimushankkeet.
    Ilmastonmuutoksessa ei ole kyse vain lineaarisesta lämpenemisestä vaan elämälle suotuisten elinolosuhteiden vaarantumisesta koko maailman mittakaavassa. Jos Suomi olisi eristynyt saari, voisimme enimmäkseen siitä hyötyä. (Siis jos ajattelisimme hyvin itsekkäästi.)
    George Henrik Von Wrightin mukaan meillä on todella paljon tietoa mutta sen ymmärtämisestä hän oli huolissaan jo vuosikymmeniä sitten. Ymmärrys vaatii aikaa. Wrihgtin mukaan maailmankuvamme on jo muuttunut Newtonin ja Descartesin ajoista, mekanistisesta luonnon ylivaltaa korostavasta. Hän toivoo, että syntyisi luontokuva, jossa ymmärrämme luonnon merkityksen elinolosuhteille, elämme rinnakkain.
    Tuosta ilmastonmuutosartikkelista käy mm. ilmi, kuinka eri rahallista hyötyä hakevat tahot ovat rahoittaneet ilmastoskeptikoita kymmenillä miljoonilla dollareilla. He eivät halua hiilelle päästörajoja, koska se veisi näiltä miljardööreiltä tuloja. Kuka näitä väitteitä uskoo ilman, että perehtyy koko tiedekenttään ja arvioi öljyteollisuuden motiiveja, on kieltämättä hörhö.
    Minusta oleellista on miettiä riskienhallintaa ja sitä mikä eettinen vastuu meillä on tulevista sukupolvista ja heidän elinolosuhteistaan. Maapallolla on ollut aiemmin lämpimiä kausia (tosin hitaammin eteneviä) ja massasukupuuttoja. En toivoisi niin haastavia olosuhteita ja sotia resursseista nykylapsille millään riskillä varsinkaan kun syy miksi riskejä otamme on pohjimmiltaan ahneus (näillä miljardööreillä) sekä pelko elintason laskusta (joillakin tavallisilla ihmisillä). Uskon, että muutoksia voidaan vielä tehdä ilman elintason kurjistumista ja jopa kilpailuetua saavuttaen. Jos vain uskallamme uskoa huomiseen emmekä haikaile menneeseen.

    Toimituksen poiminnat

    Sivut