Else Turunen Ajatuksia ja keskustelunavauksia arkipuuhista utopioihin.

Kenen lauluja laulat?

Vaalihuumassa on tärkeää rauhassa pohtia, mitä ne arvot oikeasti ovat, joita kannattaa. Poliittisella kentällä tulee olla vaihtoehtoja ja purkuteitä ilmaista tyytymättömyyttä. Mutta tuo tyytymättömyys voi johtaa siihen, että äänestää toimien puolesta, joita ei oikeasti kannata.

Itselleni nykyisessä poliittisessa ilmiökentässä on muutama täysin vieras ajatustapa.

Ihmettelen esimerkiksi kovasti, miksi

  • joistakin poliitikoista ja äänestäjistä on hyväksyttävää olla auttamatta maailman kaikista köyhimpiä osana kansainvälistä yhteisöä. Ajattelevatko he, että niin kauan kuin Suomessa on jonkinlaista köyhyyttä, meiltä ei voi herua apua ihmisille, jotka todella kamppailevat jokapäiväisen hengissäpysymisensä kanssa? Suomi ei voi pelastaa kaikkia, mutta siksi on perustettu kansainvälinen yhteisö, jotta me hyvin toimeentulevat maat voimme yhdessä auttaa niitä, joilla on suuri hätä. Kehitysyhteistyöllä on merkittävä rooli myös muun muassa väestön kasvun hillinnässä ja naisten aseman parantamisessa. (Kehitysapu on tällä hetkellä 0,56 prosenttia bruttokansantulosta. Tavoite, johon Suomi on sitoutunut on 0,7 prosenttia.) 
  • joillekin ei ole mitään väliä sillä, millaisessa ilmastossa ja ympäristössä lapsemme aikanaan elävät. Heistä ilmastonmuutosta ei tarvitse torjua, jos se tarkoittaa muutosta nykyisiin kulutustottumuksiin, luoppumista jostakin tai jonkinlaista rahallista panosta. Samoin heidän logiikallaan yritysten ei tarvitse huolehtia ympäristöarvoista, sillä vaarana voi olla työpaikkojen menetyksiä. Sitä, että yritystoimintaa voi harjoittaa kilpailukykyisesti ympäristövastuu huomioiden tai että säästyneitä rahoja päätyy todellisuudessa osakkeenomistajien taskuun, ympäristö pilaantuu mahdollisesti korjaamattomasti ja lähialueen ihmisille koituu haittaa, ei haluta nähdä.

Ilmastonmuutos on ihmiskunnalle vakavasti otettava uhka. Ja se on itse aiheutettua, koska emme ole ymmärtäneet valintojemme seurauksia. Nyt ne ymmärrämme, mutta joistakin on ok jatkaa ilmakehän pilaamista niin kauan kuin itsellä ja omalla sukupolvella kaikki on hyvin. Tämä vetää oman mieleni hyvin apeaksi.

  • jotkut (toivottavasti vain harvat) arvottavat toisia ihmisiä ihonvärin tai kansalaisuuden perusteella, sen sijaan, että ihmisen yksilöllisillä ominaisuuksilla, yrittämisellä ja ansioilla olisi merkitystä. Kyllä me voimme keskustella maahanmuuton ja kotouttamisen ongelmista ilman, että kokonaisia kansanryhmiä täytyy tuomita. Voimme myös keskustella tilastoilmiöistä. Mutta sen sijaan, että leimaisimme sen perusteella kokonaisen ihmisryhmän, olisi järkevämpää, moraalisempaa ja tavoitteiden kannalta tehokkaampaa keskustella syistä ilmiön takana. (Ja jos katsoo raiskaustilastoja pk- seudulla, voi hyvin uskaltaa katsoa vaikkapa tappotilastoja muualla Suomessa. Molemmissa olisi hyvä miettiä syitä.) 
  • joistakin on ok alentaa autoilun verotusta niin, että se kannustaa autoiluun kaikkialla, myös suurkaupungeissa. Eikä joillekin auton päästömäärillä ole mitään väliä. Heille on ilmeisesti ihan sama, minkälaista ilmaa kaupungeissa hengitetään tai miten tiet jumiutuvat. Puhumattakaan hiilidioksidipäästöjen määrästä. Dieselpakokaasut on juuri todettu syöpää aiheuttaviksi, mutta kylläpä vain jotkut haluavat dieselveronkin alas.

 

Tärkeintä olisi tietysti näin kuntavaalien aikaan ymmärtää, millaisia arvoja kannattaa ja millaisen politiikan puolesta äänensä antaa. Jokaisella on tietysti oikeus kannattaa myös näitä minulle vieraita arvoja. Me suomalaisetkin olemme moniarvoinen kansa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Matias Härkönen

Joistakin on hyväksyttävää kerätä rahat töitä tekeviltä ihmisltä, ja laittaa ne haluamiinsa kohteisiin. Voidakseen tuntea itsensä paremmiksi ihmisiksi.

Joistakin ilmastonmuutos torjutaan erilaisilla veroilla, jotka vie työt ja leivän. Toiset ovat koko ikänsä eläneet luonnon arvojen mukaisesti ja ollet ekologisia - oikeesti.

Jotkut haluavat antaa kaikki asunnottomille kodin. Toiset haluaa antaa sen maahanmuuttajille, jotka tulevat maahan tekaistuin syin. Toiset haluaa häätää maasta rikolliset, toiset haluaa silittää heidän päätään.

Toiset haluaa asua maalla ja käydä autolla töissä. Toiset asuu kaupungissa ja käy kävellen töissä. Nämä kävelijät ei halua että kukaan asuisi maalla tai että he kävisivät töissä. Ainakin siitä tulisi rankaista.

Yleistin, aivan kuten sinä!

Käyttäjän elseturunen kuva
Else Turunen

Hei! En yleistänyt vaan puhuin "joistakin". Rinnastat kehitysavun hyväntekeväisyyteen, mitä se siinä mielessä onkin, että toisia on tarkoitus auttaa. Mielestäni auttamisessa ei ole tärkeää motiivi vaan se että hädänalainen saa apua. Toisaalta kehitysapu palvelee myös avun antajan etua: esim. väestön kasvu ei ole kenenkään etu ja tuntuu globaalin talouden kautta myös meillä, turvallisuuspolitiikka, pakolaisvirrat jne. liittyvät kehitysapuun. Väyrysen aikana korostui kauppapolitiikka. Itse kannatan ajatusta että ihmsiä autettaisiin ensi sijaisesti heidän kotimaassaan. Tämä hillitsee pakolaisvirtoja.
Mitä tulee ilmastonmuutoksen torjuntaan, niin kyse on pitkälti asenteesta. Energian hinta tod. näk. nousee murroksessa, mutta sitä voi myös säästää ja uusiutuvien tuotanto ja ympäristöteknologia-alat myös luovat työpaikkoja. On hienoa, jos olet elänyt ekologisesti.
Me emme ole laittaneet Suomen rajoja kiinni. Meille tulee maahanmuuttajia työn ja rakkauden perässä, mutta myös turvapaikanhakijoina. Nykyinen lupaprosessi on tiukka, ongelma on se pitkäkestoisuus, mikä ei palvele ketään varsinkaan kun hakijat eivät voi tehdä odotellessaan töitä.
Itse toivon, että Suomessa voisi asua, missä haluaa. Maalla auto on tarpeellinen. Mielestäni vähäpäästöisten autojen verotusta maalla voisi jopa alentaa. Sen sijaan kaupungissa päästöt ovat ongelma ja osan ajoista voisi hyvin korvata julkisilla, pyörällä tai vaikka kävellen liikkuen.

Markku Nieminen

Julkishallinnosta ja kaikista tyhjänpäiväisitä muista verorahoitteisista laitoksista voisi laatia prioriteettilistan ja sitten lopettaa niiden rahoitus siihen asti kun budjetti on tasapainossa. Ei taitaisi jäädä paljoa muuta kuin peruspalvelut, siis ne mitä 90% tarvitsee..

Käyttäjän elseturunen kuva
Else Turunen

Niin, kyse on tosiaan prioriteeteista. Itse luulen (ja toivon) että byrokratiassa olisi vielä karsimisen varaa. Siksi osin ihmettelen kuntauudistuksen kiivasta vastustusta siellä, missä kunnan resurssit palvelujen tuottamiseen ovat heikot. Joka kunnassa kun pitää olla tietyt byrokraattiset rakenteet.

Toimituksen poiminnat

Sivut