Else Turunen Ajatuksia ja keskustelunavauksia arkipuuhista utopioihin.

Eristäytyvän edun dilemma

Perussuomalaisten kyselyn mukaan moni suomalainen olisi valmis tinkimään maahanmuuton lisäksi kehitysavusta, ilmastonmuutoksen torjunnasta ja energiatuista uusiutuvan energian käyttöön saamiseksi. Ihmiskuva tuntuu itselleni karulta ja lyhytnäköiseltä. Mutta miten asiaa on kysytty? Ja miksi ainakaan Matti Putkonen ei ymmärrä asioiden kytkeytymistä toisiinsa?

“Joka toinen suomalainen olisi valmis tinkimään kansainvälisten ilmastosopimusten velvoitteista ja kolmasosa uusiutuvien energialähteiden tuista.” raportoi Helsingin Sanomat. Kysymykset oli esitetty perussuomalaisten pyynnöstä viime kevään TNS Gallupin puoluebarometrin yhteydessä. Kumma juttu, että kyselyä tai kysymyksenasetteluja ei verkosta tai TNS:n sivuilta löydy.

Jos ihmisiltä kysytään, säästäisitkö ensisijaisesti ilmastonmuutoksen torjunnasta vai vanhusten hyvinvoinnista, niin helppo lienee vastata, että ensimmäisestä. Totuus on kuitenkin se, että näitä asioita ei tarvitse laittaa vastakkain, eikä kyse ole siitä että jos valitsemme panostukset ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen varautumiseen valitsisimme samalla huonon hoidon vanhuksille. Voimme tehdä arvovalinnan vanhusten hyvinvoinnin puolesta ja myös tulevaisuuden vanhusten hyvinvoinnin puolesta.

Jos tutkimuksen vastauksista vetäisi johtopäätöksen, että ilmastosta ja ympäristöstä ei tarvitse välittää, tosiasiassa samalla sahaisimme oksaa tulevien aikuisten hyvinvoinnilta ja vaikeuttaisimme tulevaisuuden työpaikkojen syntyä.

Entä jos kysyisimme, millaisen perinnön haluat nykyisille lapsille jättää: luonnonvaroiltaan kulutetun ympäristön, teollisuuden saasteet, haastavan ilmaston ja talousongelmat vaiko kenties kestävälle pohjalle muutetun yhdyskuntarakenteen, pohjan kestävälle taloudelle ja hyvinvoinnille, hoidetun ympäristön ja viestin toivosta ja uskosta ihmiseen. Luulen, että useimmat valitsisivat jälkimmäisen vaihtoehdon.

 

Naapurusto vaikuttaa

"Ensin pitää oma piha hoitaa kuntoon ennen kuin naapurin pihalle lähdetään sipuleita istuttamaan", Putkonen sutkauttaa. Pistää miettimään, mikä on se hyvä kunto, jonka jälkeen solidaarisuutta voi tihkua vaikkapa sodan jaloista paenneelle, nälkään nääntyvile lapsille, ympäristökriisien takia koditta jääneille taikka tuleville sukupolville. Harva asia maailmassa on mustavalkoisesti joko-tai. Antamamme kehitysapukin on vain murto-osa bkt:stä (0,55%, tavoite 0,7%). Kannattaa myös muistaa, että kriisit maailmalla vaikuttavat myös meihin.

Putkonen ei myöskään ymmärrä, että pihojen rajat eivät pidä sellaisia vaikeita ongelmia kuin vaikkapa tuholaisia, säätä, kaikenlaisia ruoan perässä liikkuvia taapertajia tai talousongelmia, kun naapuritontilla ei vaikkapa tarjouskahvi enää kasva.

Vakavasti sanottuna Suomi ei ole rajattu saari, johon muiden maiden asiat eivät vaikuttaisi millään tavoin. Suomi myös sijaitsee tällä maapallollamme, Telluksella, josta toistaiseksi ei voi paeta ilmasto- ja ympäristöongelmia jonnekin toiselle planeetalle.

 

Meillä ei ole varaa vetkutteluun ja extrahaasteisiin

Putkonen myös toteaa, että “maailman parantamisen aika on sitten kun siihen on varaa.” Milloin siihen on varaa? Jo 2006 arvostetut taloustieteilijät varoittivat, että ilmastonmuutoksen torjunnan kustannukset kasvavat vauhdilla, mitä kauemmin sen torjunnassa ja sopeutumistoimissa viivytellään. Meillä ei ole varaa viivytellä. Ei myöskään kilpailukykymme ja tulevaisuuden verovarojen takia. Emme voi vain joskus sormia napauttamalla sanoa hyvästi savupiipputeollisuus ja tervetuloa vähäsaasteinen ympäristöteknologia ja uusiutuva energia.

Tutkimuksen kysymyksenasettelussa saattaa piillä myös tällainen looginen ongelma:

Voimme sanoa, että korjataan tuo pihan rapistunut liiteri myöhemmin, mutta meidän ei kannata sanoa, että korjataan tuo vuotava katto myöhemmin.

Tällä hetkellä meillä on mammuttimaisia ongelmia, jotka olisi järkevää ratkaista tai joita olisi järkevää hillitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Esimerkiksi haastavat sääolosuhteet, väestönkasvu, merien saastuminen ja happamoituminen (osin niihin imeytyvän hiilidioksidin vuoksi), ruontuotannon kannalta tärkeiden pölyttäjien kadot (osin johtuen saasteista ja ilmastonmuutoksesta), vesivarojen ehtyminen, ympäristöpakolaisuuden lisääntymisen uhka, sotien uhka.. Kaikki nämä ovat kytköksissä toisiinsa.

Miten näiden yhteyksien olemassaoloa voi olla niin vaikea ymmärtää? Itse uskon, että globaalit haasteet kannattaa ratkaista yhteistyössä, niin että yksittäisten maiden osallistuminen säilyy kohtuullisella tasolla. Aivan samoin on monen muunkin ilmiön kanssa: jos kukaan ei olisi vapaamatkustaja, yksittäisen ihmisen osuus jäisi hyvin pieneksi.

 

Lisäys 25.8.12: Itse epäilin yllä mainitun tutkimuksen kysymyksenasettelua. En ymmärtänyt tarkistaa lukuja. Putkonenhan väittää, että Suomi käyttää kehitysyhteistyöhön, maahanmuuttoon, ilmastorahastoon ja uusiutuvien energian tukiin yhteensä 3,5 miljardia euroa vuosittain. Luku on virheellinen. Ei ihme, että edes puolueen sivuilta ei tutkimusta löytynyt. Ihmisiä on haluttu johtaa harhaan. Aiheesta oli tänään Helsingin sanomien pääkirjoituksessa. Kehitysyhteistyön kohdalla puhutaan 1,1 miljardista, YK:n ilmastorahasto ei vielä toimi ollenkaan ja muut luvut ovat 170 miljoonaa euroa (maahanmuutto), 124 milj. euroa (uusiutuvien tuki). Mikäli perussuomalaiset haluavat säästää maahanmuutosta, käytännössä pitäisi luopua 750 kiintiöpakolaisen auttamisesta. Harva suomalainen pystyy samaistumaan siihen, mitä he ovat kokeneet. 

Myös mieheni yritti etsiä näitä lukuja. Perussuomalaisten sivuilla on varjobudjetti, jossa puhutaan 40 miljoonan euron säästömahdollisuudesta. Surullisen epärehellistä toimintaa kaikki tyyni.

 

P.S.

Muutama suht tuore uutinen/tutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksista säähän – muutoksista jotka tuntuvat myös meidän suomalaisten kukkarossa:

- Äärimmäiset sääilmiöt ovat maailmassa lisääntyneet. New Scientist -tiedelehden kuvasarja havainnollistaa asiaa: Äärimmäisten helleaaltojen riski on tietokonemallien mukaan tuplaantunut. Samoin poikkeuksellisten rankkasateiden. Sykloonit ovat voimistuneet viimeisen 30 vuoden aikana, sillä ne saavat käyttövoimansa lämpenevästä merestä. Esimerkiksi vuonna 2003 Euroopassa oli kuumin kesä 500 vuoteen. Vuosi 2010 meni vielä tästä yli.

- VTT: Äärisäät maksavat EU:n liikenteelle vuosittain vähintään 15 miljardia euroa. (Johtunee pitkälti myöhästymisistä. Tosin ajoneuvoteknologian kehitys tulee lukua laskemaan onnettomuuksien vähenemisen kautta.)

- Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA:n kartta siitä, miten valtameret lämpenivät vuonna 2011. "The colors on the map above show how much heat the top 2,300 feet (700 meters) of the ocean contained in 2011 compared to the average from 1955 to 2006."

- NOAA tutkii sään ääri-ilmiöiden yleisyyttä. 

   - IPCC:n maaliskuinen raportti selvitti myös aihetta: “Geneva, 28 March 2012 – Evidence suggests that climate change has led to changes in climate extremes such as heat waves, record high temperatures and, in many regions, heavy precipitation in the past half century, the Intergovernmental Panel on Climate Change said today. “


Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Aki Tamminen

Ennen EUta , vihreitä ja maahanmuuttoa Suomessa oli asiat paremmin. Suomi on nyt pilalla.

Onneksi on PerusS.

Käyttäjän elseturunen kuva
Else Turunen

En tiedä, muistatko öljykriisejä, devalvaatioita, yksinkertaista ja niukkaa elämää sodan jälkeen, mutta kannattaa muistaa, että EU on ensisijaisesti rauhan hanke, vaikka talousliitossa erilaiset kulttuurit saattavat olla liian vaikeasti yhteensovitettavia. Eu on myös tuonut Suomeen valtavasti vaurautta, vakaan talouskehityksen, kilpailukyvyn ja myös erilaisia tukia. Kannattaa myös tutustua väestötilastoihin tulevaisuuden huoltosuhteesta. Mutta kyllä - yksi vaihtoehto on paluu eristäytyneeseen yksinkertaiseen elämään, jossa perheet huolehtivat itse lapsistaan ja vanhuksistaan ja elivät osin omavaraistaloudessa.

Veli Hopea

Uskotko sä ihan aikuisten oikeasti että EU on rauhanhanke, täyttä valhetta. Joko olet yksinkertainen tai elät unelmahöttössä kuin Jutta Urpilainen.

Hitler hävisi sodan ja sen jälkeen ei ole Saksalla ole ollut armeijaa millä hyökätä Ranskaan ja Usa miehittää Saksaa ja Japania edelleen vaikka toisesta maailman sodasta on mennyt 70 - vuotta.

EU on tuonut Suomeen valtavat velat, Suomi ei ole koskaan ollut näin velkainen. EU on vienyt Suomesta meidän vaurauden pois, tehtaat.

EU on tuonut keräläiset kadulle, mafian yrityksiin ja ulkomaisen työvoiman rakennuksille.

Kyllä se elämä itsenäisessä Suomessa oli paljon parempaa kuin tässä monikulttuurisessa vihervasemmistolaisessa huijari pankkiiri Suomessa.

Suomessa ei ole puutetta työvoimasta, puutetta on vain työpaikoista. Euroalueen työttömyys on nyt historiansa huipussa, täysin epäonnistunut projekti.

Elätte menneisyydessä, Aasia on tulevaisuus. Maapallon varallisuus on jo siirtynyt Usasta ja Euroopasta Aasiaan. Kannattaisi seurata muutakin kuin Suomen propaganda mediaa.

Petri Haapa

"Uskotko sä ihan aikuisten oikeasti että EU on rauhanhaanke"

Minä ainakin uskon ja aika lujasti asiaa sekä Saksan ja Ranskan päämiehetkin siihen uskovat. Saksan ja Ranskan välisen ystävyyden EU on onnistunut pitämään voimassa aika pitkään.

Veli Hopea

"Minä ainakin uskon ja aika lujasti asiaa sekä Saksan ja Ranskan päämiehetkin siihen uskovat. Saksan ja Ranskan välisen ystävyyden EU on onnistunut pitämään voimassa aika pitkään."

Saksan kansa on asiasta erimieltä. Saksa ei ole sotilaallinen uhka kenellekään , Saksa ja Ranska ovat kumpikin Nato maita, eivät he tarvitse EUta mihinkään. Ranska ei pärjännyt Saksalle taloudessa toisen maailman sodan jälkeen ja sodan hävinnyt Saksa pakotettiin euroon, että Ranska tukisi Saksojen yhdistymistä. Mutta eihän se Ranska pärjää Saksalle eurossakaan.

Philipp Bagus : 'The Tragedy of the Euro'
http://www.youtube.com/watch?v=tHWFZAvjZZo&list=FL...

Keskiluokkaiselle eurooppalaiselle ihannevaltio oli 1970- luvun alun Ruotsi, siitä on jo 40 - vuotta. 1970- luvulla ei ollut yhtään julkista liikepankkia, kaikki liikepankit olivat yksityisessä omistuksessa , eikä veronmaksajien tarvinnut pelastella näiden pelureiden tappioita.

Sosialistinen eurooppalainen yhteiskuntamalli on teoriassa ihan hyvä. Työttömät, eläkeläiset ja alaikäiset on vakkurissa jota veronmaksajat vetää. Nykyään niitä vakkureiden vetäjiä on vain yhä vähemmän ja vankkureissa olevia on yhä enemmän. Tämän lisäksi eurooppalaiset valtiot ovat velkaantuneet vararikkoon.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Blogistin kanssa ihan samaa mieltä, että mistään ei tulisi karsia tällaisina vaikeina aikoina, ei ainakaan ulkomaan avusta. Päin vastoin Suomalaisten veronmaksajien tulisi panostaa vähintään puolet lisää mm. Sambiaan rakennettaviin ulko vessoihin, keuhkoahtauma taudin ehkäisyyn Muurmanskissa,...koska täällä Suomessa on vain 9000 koditonta kantasuomalaista, vanhuksilla on kaikilla kuivat vaipat, valtion velkaantuminen on saatu loppumaan, ruoka on lähes ilmaista,...
Minusta tuo 1,2 miljardin ulkomaan avustus on niin mitätön summa, että voisimme helposti korottaa sen vaikkapa kolmeen miljardiin, niin maailma pelastuu(velaksi).

Lainaus Elsen esittelystä:
"Yhteiskunnan on huolehdittava heikoimmistaan ja kaikille on annettava uusi mahdollisuus. Samalla on kannustettava yrittämään. Haluan toimia reilumman, inhimillisemmän, kannustavamman ja onnellisemman yhteiskunnan puolesta...."

Nuihin ilmaston muutoksiin en kommentoi, kun en siitä kauheasti tiedä, mutta tämä kesä oli kylmä ja sateinen.

Käyttäjän elseturunen kuva
Else Turunen

Ja Etelä-Euroopassa kärvisteltiin ennätyshelteissä.. Ilmastonmuutoksessa maapallon lämpenemistä mitataan globaalilla keskiarvolla ei yksittäisten vuodenaikojen mukaan.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Siinä tietysti olet oikeassa, että maapallon keskilämpötila on noussut ja nousee kiihtyvällä vauhdilla, mutta oisikohan näin ollut joskus aikaisemminkin?

Käyttäjän mikkottaavitsainen kuva
Mikko Taavitsainen

Eipä tässä mitään sääennätyksiä olla nähty ainakaan tällä vuosituhannella. Ilmastohistoria on täynnä kylmempiä, kuumempia, kuivempia, kosteampia, myrskyävämpiä ja tyynempiä jaksoja. Paleoklimatologiset tutkimukset eivät jätä asiaa epäselväksi.

Mistä mahtaa johtua, että vastoin tietokonemallinnuksia ilmasto lopetti pienen lämpenemisen jo 15 vuotta sitten, meriveden pinnannousu on hidastunut merkittävästi lähes olemattomaksi, eikä ilmaston äärevöitymisestäkään ole empiirisiä havaintoja? Olemmeko jo maksaneet riittävästi ilmastonmuutoksen torjunnasta?

Käyttäjän elseturunen kuva
Else Turunen

Ongelma ja haasteet ovat siinä, että nyt puhutaan asteiden muutoksista 100 vuoden aikana, kun ilmastohistoriassa muutokset tapahtuivat tuhansissa vuosissa. Kyse on eliölajien vaikeuksista sopeutua. Me olemme lajina hyvin riippuvaisia kasvi- ja eläinlajien selviytymisestä. http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/a...

Käyttäjän mikkottaavitsainen kuva
Mikko Taavitsainen

No viimeisen 2000 vuoden aikana ilmasto on kyllä vaihdellut, mutta vaihtelu on ollut aika pientä. Else Turusen asteiden vaihtelut ovat aikamoista liioittelua. Alle asteen vaihteluista sekä kylmempään että lämpimämpään suuntaan ainakin tuolla aikavälillä on kyse verrattuna mykyiseen lämpötilaan: http://www.worldclimatereport.com/index.php/2008/0....

Kummallisesti kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia viimeaikaisia paljon isompiakin lämpötilanvaihteluja kestäneet eliölajit ovat vaan selvinneet. Niin on muuten ihminenkin.

Mutta tosiasia on se, että kylmyys on useimmille eliöille se todellinen uhka. Asiaa voi ihminenkin kokeilla näillä leveyspiireillä asettautumalla elämään vaikkapa vain vuosittaisen ilmaston vaihtelun armoille ilman antivihreän teknologiamme apuvälineitä.

Jarmo Makkonen

Varaa on sitten kun ei eletä velaksi, toisaalta ilmastomuutosta ihminen ei rahalla pysty estämään.

Jukka Mäkinen

Äitiyspäivärahat voisi tietysti käyttää ilmastonmuutoksen ehkäisyyn.

Elias Paatos

Varaa voisi olla, kun resurssit käytettäisiin järkevästi. Vihreiden ajamat energia, talous, kehitysapu ym. projektit ovat järjettömän tehottomia, ja resurssit hukataan täysin toisarvoisiin asioihin pelkän ideologian voimalla. Järkeä ei käytetä ja tulokset näkyvät.

Saksa avaa 16 uutta hiilivoimalaa. Siinä on sitä Vihreää ympäristöpolitiikkaa parhaimmillaan.

Käyttäjän elseturunen kuva
Else Turunen

Vihreät eivät kannata kasvihuonekaasupäästöjen lisäämistä. Nykyinen kesäkuussa hyväksytty periaateohjelma vastaa hyvin omaa mielipidettäni: "Talouden sovittaminen ympäristön kantokyvyn rajoihin edellyttää mullistusta tavoissamme tuottaa ja kuluttaa. Ilmastokriisin ratkaisemiseksi yhteiskunta on rakennettava ripeästi uudelleen vähäpäästöiseksi ja vaiheittain päästöneutraaliksi. Energiatalouden pitää perustua huippuunsa vietyyn tehokkuuteen ja ympäristöystävälliseen, uusiutuvaan energiaan. Kannatamme ydinvoimasta luopumista niin pian kuin mahdollista. Ydinvoimasta luopuminen ei kuitenkaan saa lisätä hiilidioksidipäästöjä."
Eli ydinvoimaa on ajettava alas sitä mukaa kuin se on mahdollista. Ei ole kuitenkaan mitään järkeä tuottaa ydinvoimaa yli välttämättömän tarpeen.

Elias Paatos

Tuo lainaus nyt on melkoista puppua, eikä todellisuus mitenkään vastaa lainauksessa esitettyjä arvoja. Joku energiateknologiasta täysin höynätytetty humanistivihreä voi toki moista uskoa, mutta mitään vertailupohjaa todelliseen maailmaan ja todellisen maailman energia- ja talousdynamiikkaan tuolla ei ole.

Saksalaiset ajavat edelleen ydinvoiman alas, korvaten sen hiilivoimaloilla, jotka aiheuttavat välittömästi useiden kymmenien tuhansien henkien menetyksen Euroopan alueella.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Tää ilmastopolitiikka on kummallista täällä Suomessa. Tänne lätkitään kaikenmaailman rikkidirektiivejä ja siitä johtuen sitten yritykset siirtyvät vaikkapa Kiinaan ja tupruttavat kahta kauheammin paskaa taivaalle. Samalla menee työpaikat ja valtion tulot. Sitten vaaditaan lisää rahaa näiden ongelmien torjumiseen???

Käyttäjän elseturunen kuva
Else Turunen

Tuo on argumentti jota aina käytetään, mutta käytäntö on eri vuosikymmeninä ollut toinen: http://www.satuhassi.net/2012/niinhän-siinä-kävi/

Tuottavaa yritystoimintaa voi harjoittaa myös vastuullisesti. Yritykset ajavat ensisijaisesti osakkeenomistajiensa rahallista etua. Politiikan tehtävä on määrittää, millä ehdoilla. Vastuullinen toiminta on myös kilpailuvaltti.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

On muuten ensimmäinen kerta, kun minä näin argumentoin.

Mistä niitä euroja sitten laitetaan tuonne ilmaston muuttumista edistäviin asioihin jos ei ole tuloja? Taasko velaksi? Miten sitä tuottoa yritykset voi tehdä jos toisilla on kilpailuetuna tupruttaa paskaa miten itse haluavat?

Yritysten tehtävä nimenomaan on tuodakkin omistajilleen ja työntekijöilleen rahallista etua! Eihän kukaan ilmaiseksi tässä maailmassa voi elää( paitsi elintasopakolaiset).

Vastuullisia yrityksiä on meillä täällä Suomessa varmasti enemmän kuin missään muussa maassa, ainakin suhteessa yritysmäärään/asukasluku. Jos tiedät jonkun toisen valtion jossa olisi vastuullisempaa yrttämistä, niin laitappa esimerkki!

Tuo "vihreä" kilpailuvaltti ei kuule tuolla maailmalla kelpaa edes tarjousten vastaanotto hetkellä, vaan siellä katsotaan kuinka halvalla joku sen tekee.

Meidän politikot on olleet liikaakin torppaamassa kansallisesti merkittäviä yrityshankkeita, eikä tämä rikkishow ainakaan ole edistämässä sitä.

kati sinenmaa

Kreikan ja muiden EU-maiden tukeminen pitää laskea kehitysavun määriin myös. Samoin maahanmuutto on suurelta osin kehitysapua, kuten myös kuntien tukeminen.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Miten kehtaa ratsastaa tällä hötöllä?

juha aaltonen

"Eli ydinvoimaa on ajettava alas sitä mukaa kuin se on mahdollista. Ei ole kuitenkaan mitään järkeä tuottaa ydinvoimaa yli välttämättömän tarpeen".

Mikä energiantuotannon muoto mahdollistaa ydinvoiman alasajon? järvivoima? pyörivät ropellit, josta maksetaan valtavat syöttötariffit, jotta niiden pyöriminen olisi "kannattavaa"? metsistä kerättävät oksat, ja risut?

Minä ajelen 1340 cc mottoripyörallä, amerikkalaisvalmisteisella, välillä työntää bensan raakana ulos putkista savua, pauketta ja päästöjä tulee, ilmaston muutos hekumoinnit eivät kiinnosta pätkääkään, olen vapaamatkustaja.

Päästelen, niin paljon kun se on lain puitteissa mahdollista, en kierrätä mitään, sytytän takan, sekä saunan uunin Oras Tynkkysen antamien ohjeiden vastaisesti, pakkaan ostokseni muovikassiin, ajan mahdollisimman suuri päästöisellä autolla, varastoin keittiön kaapin täyteen hehkulamppuja, ostan , epäekologisia tavaroita, tosin talomme lämmitysmuoto on maalämpö edm. ei ollut vihreä valinta, vaan kustannustehokkain, lämmittäisin koksilla jos voisin.

Jos kysytään, minkälaisen perinnön jätän lapsilleni, niin vastaus on ; omaisuuteni+toiveen, että hekin kyseenalaistavat nämä ilmastohömpät, ja elävät samoin metodein kuin minä.

Jarmo Makkonen

Naiivia, vihreää höpinää ilman realiteetteja. Millä ydinvoima korvattaisiin?

Käyttäjän elseturunen kuva
Else Turunen

Jos haluat oikeasti tietää, niin lukuja ja laskelmia löytyy täältä: http://www.vihreat.fi/ydinvoima/vihrean_kasvun_malli

Hannu Keränen

Hyvä kirjoitus. 100 % samaa mieltä.
Mitenpä vain vaikuttaa ihmisteen mieliin, kun ollaan jo ennen keskustelua valmiita kertomaan, mitä kauheaa EU on meille tuonut. Suurin osa näistä kauhukuvista olisi toteutunut ilman EU:ta ja euroa, EU on heille kaiken kauheuden syntipukki, jos eivät sitten syytä kaikesta juutalaisia tai islamilaisia.
Maailman tulevaisuus on täynnä sotia luonnonvaroista niiden vähetessä, ja suurilmastokatastrofeja ennen muuta kehitysmaissa, nälänhätää, tuloerojen kasvua. Jos näille asioille ei tehdä jotain ennen kuin peli on hävitty, on maapallolla luvassa synkeä tulevaisuus.
Jos kehitysavusta vähennetään, näkyy se kasvavina pakolaisvirtoina Eurooppaan ja Suomeen.
Kehitysapu voidaan nähdä kehittyneiden maiden itsekkäänä apuna kehitysmaihin, jotteivat elitasoerot kasva niin suuriksi, ettei kehittyvien maiden ihmisillä ole mitään hävittävää. Jos maat alkavat sotia keskenään luonnonvaroista ja sodat romahduttavat kokonaisia maita tai maanosia, kuten on jo käynyt osassa Afrikkaa.
Kehitysapua pitäisi nostaa tuolle tasolle 0,7 % BKT:sta. Se on satsaus omaan turvallisuuteemme.

Jaakko-Matti Kaakinen

Onko missään arvioita siitä, kuinka paljon resursseja (ja rahaa) on upotettu ilmastonmuutoksen torjuntaan ja saako mistään tietoa paljonko tuosta sijoituksesta on ollut hyötyä?

Joku kivan näköinen katiska missä näkyy käytetty rahamäärä yhtenä käyränä ja lämpenemiskäyrän tasoittuminen käytettyyn rahamäärään suhteutettuna aikajanalla.

Jarmo Makkonen

"Jos kehitysavusta vähennetään, näkyy se kasvavina pakolaisvirtoina Eurooppaan ja Suomeen."

Suomessa on edelleen rajat ja tulli joka voidaan määrätä estämään epätoivottua maahanmuuttoa samalla tavalla kuin Kanada ja Australia ovat tehneet. Järki voidaan ottaa käteen myös kehitysavussa josta ei ole ollut mitään hyötyä muille kuin kehittyvien maiden diktaattoreile vai pystyykö joku esittämään todellisia hyötyjä kehittyvien maiden kansalaisille?

Jarmo Makkonen

"Vihreän kasvun mallissa jopa voimakas sähkönkulutuksen kasvu voidaan toteuttaa ilman ydinvoimaa. Sähkön tarve voidaan turvata tehokkaammalla säästöllä"

Vaikuttaa tosi järkevältä, eli sammuttakaa valot niin vihreät voittavat.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Yhtä asiaa vain ihmettelen sitä että persut vaihtoehtobudjetissaan esittävät energiatukeena lisämäärärahaa ja nyt he ilmoittavat kyselynsä myötä sitä vastustavansa.

Muutenkin tuo linja on välillä kovin sekalaine vastustavat muka kuntaliitoksia ja kuitenkin omasta ohjelmastaan löytyy tavoite laittaa kuntia yhteen varsinkin niitä mitkä toimivat kuntayhtymien alla.

Kannattasi Polvijärvelläkin hieman lukea mitä oma puolue on kirjoittanut asiakseen ajaa Suomessa.

Käyttäjän elseturunen kuva
Else Turunen

Samoin vaikuttaa minusta sekavalta. Joku täällä puhui velaksi elämisestä. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on yli 800 miljoonaa euroa miinuksella. Näin vaikka se 40 miljoonaa on leikattu pois maahanmuutosta (kiintiöpakolaisilta).

Toimituksen poiminnat

Sivut