Else Turunen Ajatuksia ja keskustelunavauksia arkipuuhista utopioihin.

Hyviä ilmastouutisia

Rion ilmastokokouksen tulos masensi. Ja sekin, että luonnon varoitusmerkkien välkkyessä ainakaan Suomessa ei edelleenkään käydä kunnon julkista keskustelua, miten kestävään yhteiskuntarakenteeseen on järkevintä siirtyä tai millaisia sopeutumistoimia tarvitaan. Akuuttien talouskriisien rinnalla pitäisi määrätietoisesti miettiä talouden edellytyksiä tulevaisuudessa. Siirsin ajatukset kevyempiin aiheisiin ja irrottauduin nauttimaan kesästä. Sitten tajusin jotakin.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo ihmisten kukkaroissa ja mitä pidemmälle ongelmien torjunnassa ja niihin sopeutumisessa vetkutellaan sitä kalliimmaksi käy. Yhdessä on saatava aikaan pelisäännöt siitä, miten kohti vihreää taloutta tehokkaasti mennään, miten varaudutaan haasteisiin, kuten sään ääri-ilmiöihin, ruuan tuotannon vaikeutumiseen, kasvitauteihin ja kilpailuihin niukkenevista resursseista.

Hyvät esimerkit kannustavat

Paljon hyvää on kuitenkin jo tapahtunut tai tapahtumassa. Kenties massiivisen ja pelottavan ongelman lieventäminen ja siihen sopeutuminen onnistuu parhaiten, jos keskittyisimme haasteiden ja tavoitteiden lisäksi enemmän onnistumisiin. Hyvä luo hyvää ja hyvät esimerkit rohkaisevat muutokseen.

Ihminen pelkää muutosta ja jo saavutetuista eduista luopumista. Mutta ihminen haluaa yleensä myös kehittää itseään, oppia uutta. Ja jokainen haluaa olla hyvä ihminen sekä saada hyväksyntää sosiaalisissa ryhmissään. Tässä on toivo. Kun ekologiset valinnat on helppo tehdä kohtuukustannuksin ja kun ympärillämme on esimerkkejä onnellisista vastuuntuntoisista ihmisistä, laiva kääntyy kohti luontoa kunnioittavaa kaukokatseisesti kestävää kurssia.

Politiikassa tavoitteille tiekartat ja töihin

Soini viljelee sutkautuksia roistoista puhuessaan EU-kriisistä, mutta mitätöi jatkuvasti sen, että tulevat sukupolvet voivat joutua tilanteeseen, jossa he oikeutetusti pitävät roistoina oman aikamme luonnonvarojen loppuun kuluttajia ja ilmaston pilaajia. Siis meitä.

Politiikassakin kuitenkin jatkuvasti tapahtuu. Vihreät Oras Tynkkysen johdolla on viimeksi vedonnut sähköautoilun ponnekkaan edistämisen puolesta. Ministeri Merja Kyllönen (vas.) on tehnyt rohkeita liikennepoliittisia avauksia päästöjen vähentämiseksi. Keskustan Sipilä on nyt nostanut esiin vihreän talouden tärkeyden, samoin ministeri Häkämies (kok.) vaatii ostopakkoa pienenergian tuottajien ylijäämäenergialle ja puhuu cleantechin puolesta. Muitakin esimerkkejä on unohtamatta hallitusohjelman tavoitteita.

Muutamia ilmaston kannalta hyviä uutisia:

Saksalaisvetoinen Desertec-suurhanke käynnistyi tänä kesänä Marokossa. Tavoitteena on kattaa 15 prosenttia Euroopan sähköntarpeesta Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän aurinko- ja tuulivoimalla vuoteen 2050 mennessä. Jos poliittinen sopu säilyy, tämä olisi win-win-tilanne: sähköä Eurooppaan ja tuloja sekä osaamisen kehittymistä Pohjois-Afrikkaan. Sähkönsiirtohäviötkin minimoiva hvdc-kaapelitekniikkakin on käsittääkseni valmiina.

Suomessa kuluttamisen trendiksi on noussut ekokuluttaminen, rakennusmessuilla esitellään jo monena vuonna peräkkäin ekorakentamista. Maalämmön ja ilmalämpöpumppujen käyttö on lisääntynyt.

Energiateollisuus ry:n mukaan tuulivoimaloiden määrä kaksinkertaistui vuoden 2010 alusta 2011 loppuun mennessä, samassa ajassa aurinkovoiman käyttö nelinkertaistui. (Kotiliesi 15.7.) Kiinnostusta on. Nyt on vain purettava pullonkauloja vielä laajemman käyttöönoton tieltä.

Niin ja eilen näin Kauppatorilla aurinkoenergiaa käyttävän jäätelökioskin. Kenties pieni asia, mutta se sai hyvälle mielelle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän lahtipe1 kuva
Petri Lahtinen

Suutari pysyköön lestissään. Valtiotieteiden maisterin ei pidä puuttua asioihin, joista ei mitään ymmärrä. Eikö hyvinvointiyhteiskunta työllistä teikäkäläisiä riittävästi ?

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

http://itia.ntua.gr/en/docinfo/1212/
Tässä on hyviä uutisia ilmastonlämpenemisestä: voimme polttaa fossiilisia (joita riittää vielä hyvin pitkäksi aikaa) huoletta, koska ihmisen osuus ilmastonlämpenisessä hukkuu mittauksen epätarkkuuden joukkoon.

Käyttäjän elseturunen kuva
Else Turunen

?.. Viittaat Ateenan yliopiston yksittäiseen tutkimukseen jonka käyttämissä mittauspisteissä ilmasto olisi lämmennyt viimeisen sadan vuoden aikana 0,4-0,7 astetta. Yleinen tiedeyhteisön konsensus on tuossa 0.7 tai 0.8 asteessa. Nythän kyse on monimutkaisemmasta ilmiöstä kuin pelkkä lineaarinen lämpeneminen maapallon joka puolella. Napa-alueilla ennustetaan voimakkaampaa lämpenemistä ja esimerkiksi pohjoisnavan voimakas lämpeneminen on saattanut vaikuttaa siihen, miten Siperiasta on virrannut talvella jääkylmää Eurooppaan. Lisäksi on myös muistettava, että jo pieneltä tuntuvat muutaman asteen nopeat (alle 100 v) muutokset globaalissa keskiarvossa vaikuttavat ekosysteemeihin ja siten mm. ruoan tuotantoon.

Käyttäjän mikkottaavitsainen kuva
Mikko Taavitsainen

Ilmasto ei ole lämmennyt yhtään enempää kuin se on lämmennyt useaan kertaan jääkauden jälkeisenä aikana. Ja jokaisen lämpimämmän jakson jälkeen on tullut viileämpi aika.

Jos jokaisen lämpöaikasarjan takana on tilastokäsittelyn virhe, ei siihen (olematon)konsensus paljoa auta. Virheet pitää korjata. http://ilmastorealismia.blogspot.com/2012/07/ihmis...

Pohjoiset alueet eivät ole lämmenneet nekään ennenkuulumattomasti. Itse asiassa on tapahtunut viilenemistä. http://ilmastorealismia.blogspot.com/2012/07/lappi.... Pohjoisen ilmasto on lämpenemässä vain tietokonemalleissa, joiden tulokset ovat erkaantumassa yhä kauemmas reaalimaailmasta mitatuista lämpötiloista.

Käyttäjän elseturunen kuva
Else Turunen

Hei! Kyllä arktisilla alueilla on ihan mittauspisteitäkin.
NOAA:N (kansainvälinen ilmatieteenlaitos) kuva: http://en.wikipedia.org/wiki/File:ArcticYearlongTe...
Aiheesta esim. NASAn sivuilla: http://www.nasa.gov/topics/earth/features/warmingp...
Ja yleisiä kysymyksiä: http://earthobservatory.nasa.gov/blogs/climateqa/

Toisessa linkissäsi viittaat tutkimukseen jossa tarkasteltiin puiden vuosikasvua Lapin historiassa. Nythän olennaista siis on muutosten nopeus, ei se etteikö ennenkin olisi ollut lämpimiä ja viileämpiä jaksoja. Ilmatieteenlaitoksen kokoama laaja ilmastotietopaketti suomeksi: http://ilmasto-opas.fi/fi/

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

"Hei! Kyllä arktisilla alueilla on ihan mittauspisteitäkin.
NOAA:N (kansainvälinen ilmatieteenlaitos) kuva: linkki"

Kyllä, lämpeämistä on tapahtunut hyvinkin parisen astetta ilmastonormaaliksi määriteltyyn jaksoon verrattuna ja joka oli kylmä.
Mutta verrattuna edelliseen positiiviseen AMO (Atlantin multidekaadi oskillaatio) vaiheeseen, lämpeämistä ei ole tapahtunut, antropogeenisen lämpeämisen pitäisi näkyä aineistossa jonkinlaisena lämpötilojen erotuksena, kyseistä signaalia ei kuitenkaan löydy.

http://earthobservatory.nasa.gov/Features/ArcticIc...

Myöskään jäähavainnoissa ei ole havaittavissa ennennäkemätöntä ja luonnollisin syin selittämätöntä signaalia, normaalin vaihtelun rajoissa mennään, kesän jääminimi vaihtelee normaalin rajoissa hyvinkin +100 -50%.

http://timoteus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/96889-his...

"Aiheesta esim. NASAn sivuilla: http://www.nasa.gov/topics/earth/features/warmingp..."

Linkittämälläsi sivulla kerrotaan harvinaisen suorasasanaisesti arktisen lämpeämisen taustalla olevan kohti pohjoista voimistuneen lämmön siirron (jossa esim. AMO:lla on merkittävä osuus), ei voimistuneen kasvihuoneilmiön, saatika polaarisen amplifikaation, itseasiassa jutun havaintoaineisto falsifioi koko antropogeenisen kasvihuonehypoteesin välttämättömän argumentin, nimittäin positiiviset feedbackit,
joka tässä jutussa kuitataan sillä, että he eivät tiedä, lisätutkimusta tarvitaan.

" Nythän olennaista siis on muutosten nopeus, ei se etteikö ennenkin olisi ollut lämpimiä ja viileämpiä jaksoja."

Tuore blokini juurikin tästä aiheesta.

http://timoteus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111758-%C...

Tämä argumenttisi on havaintojen perusteella katteetonta huitomista, kyllähän kaikenlaisia väitteitä voi aina esittää.

Lähteet: NASA

Käyttäjän elseturunen kuva
Else Turunen

Hei! Mitkä merkittävät tiedeyhteisöt pitävät normaalin vaihtelun rajoissa sitä jääpeitteen sulamisnopeutta mikä nyt pohjoisnavoilla on ollut? Ei ainakaan NASA. Tekstissä on kyse siitä, ettei jääpeitteen heijastavuuden poistuma (kun jää sulaa, se ei enää heijasta lämpöä takaisin avaruuteen ja lämpeneminen kiihtyy) yksin selitä napa-alueiden keskimääräistä nopeampaa lämpenemistä. Vaan takana on myös sääilmiöitä, kuten mainitsitkin. Ilmastonmuutos vaikuttaa meriin lämmittävästi, mikä taas vaikuttaa mm. erilaisiin ilmastoilmiöihin ja -virtoihin. Myrskyt voimistuvat, pilviin kerääntyy paljon kosteutta mikä näkyy rankkasateina ja rankkoina lumisateina talvella, sadekaudet eivät aina noudata totuttuja syklejään jne. Kaikki kytkeytyy kaikkeen, eikä tiedeyhteisö voi mitenkään olla täysin varma näin monimutkaisista asioista. Kysymys kuuluu, kannattaako tieteessä aina olevan jonkinasteisen epävarmuuden vuoksi riskeerata elämisen mahdollisuudet maapallolla suurimmalle osalle nykypopulaatioita vaiko yrittää tehdä voitava. Mielestäni ei kannata. On myös hyvä muistaa, että vaikka lopettaisimme fossiilisten käytön nyt heti, nämä kaasut säilyvät ilmakehässä seuraavat sata vuotta. Siksi toimilla on kiire.

Ja vielä: en löydä NASAn sivuilta, mistä Timon blogissa oleva kuva on otettu, ts. missä on sille selitys tai kuvateksti. Linkkiä lyhentämällä tulee artikkeli, jossa kehoitetaan ottamaan lämpeneminen vakavasti mm. ikiroudan sulamisen ja metaanipäästöjen takia: http://earthobservatory.nasa.gov/Features/ArcticIce/
Maalikolle yksittäisen tilaston tulkitseminen ilman selityksiä on vaikeaa, sillä pitäisi osata huomioida mm. eri oskillaatioiden positiiviset/negatiivisen vaiheet, tulivuoren purkaukset jne. Voit kysyä kuvaan tulkintaa esim. Ilmastoinfosta ennen kuin leikit vakavalla asialla.

Löysin samalla vielä varmasti joitakin skeptikkoja vaivaavaan asiaan tutkimusdataa: nimittäin sen miksi mantereille työntyi kylmää ilmaa, napa-alueen ollessa ennätyslämmin 2009, 2010. Arktisiin tuuliin ja ilmanpaineeseen liittyvä ilmastomalli alueella rikkoontui: http://www.arctic.noaa.gov/future/warm_arctic_cold...

Monen luotettavan tiedeyhteisön globaalit lämpötiladatat samalla sivulla: http://earthobservatory.nasa.gov/IOTD/view.php?id=...

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

"Hei! Mitkä merkittävät tiedeyhteisöt pitävät normaalin vaihtelun rajoissa sitä jääpeitteen sulamisnopeutta mikä nyt pohjoisnavoilla on ollut?"

Me emme nojaa tässä auktoriteetteihin koska silloin homma jää ns. puolitiehen, eli uskon varaan, vaan itse havaintoihin.

"Tekstissä on kyse siitä, ettei jääpeitteen heijastavuuden poistuma (kun jää sulaa, se ei enää heijasta lämpöä takaisin avaruuteen ja lämpeneminen kiihtyy)"

Eihän ole, vaan tekstissä yksiselitteisesti kerrotaan että tämä hypoteesi nimeonomaan ei toteudu, koska kokonaisalbedon muutos on negatiivinen, havaittu "ylimääräinen" lämpö esiintyy talvisin ja kulkeutuu etelästä, linkkisi kertoo jokseenkin päinvastaista kuin väität sen kertovan.

"It was previously thought that amplified polar warming was caused by melting ice, lowering surface albedo"

"Surface albedo at the poles, however, is lowest in the summer, which is when we see the weakest temperature response. More recent research suggests that other atmospheric processes are at work,"

His results suggest that summertime changes in clouds reflect a lot of the sun's energy, offsetting the low surface albedo, and that it must be something else that determines the amount of warming.

Taylor's research shows that the seasonality of the polar warming is largely a result of energy in the atmosphere that is being transported to the poles through large weather systems.

The importance of energy transport in the warming of the poles suggests more study is needed on the interactions between large weather systems and more local changes, involving clouds, water vapor, surface albedo and atmospheric temperature, in order to better understand climate sensitivity.

Itse tutkimuksen oikeellisuuteen en voi ottaa kantaa,
koska havaintoja ei ole kyseisellä sivulla seikkaperäisesti esitetty, mutta päätelmien perusteluketju on melko looginen, tekstin yksinkertaistamisen vuoksi oikomisia lukuunottamatta.

Todelliset havainnot joko kumoavat tai vahvistavat esitetyt päätelmät, en voi näillä eväin sanoa tuohon juuta enkä jaata.

Edit: Kuvan linkkiin pääset kätevimmin käsiksi vilkaisemalla argumenttinani käyttämää tuoretta blogiani, ei kyseistä kuvan lähdesivua sen vaikeammin tarvitse etsiä.

Käyttäjän elseturunen kuva
Else Turunen

Tutkimus, josta kuvan otit yhdistää maan päällisten mittausasemien dataa satelliittidataan vuodesta 1981. Eli ne eivät ole suoraan verrannollisia vaikkakin samaan kuvaan ne on ympätty. En löydä sivuilta, miltä vuodelta tutkimus on. Kuten aiemmista linkeistäni käy ilmi, nykytahtista arktisen alueen lämpenemistä ei pidetä normaaliin historialliseen kehitykseen kuuluvana ilmiönä, vaan ihmisen aiheuttamana.

Tutkimusryhmän yhteenveto kuvasivullasi on kuitenkin se että lämpeneminen on nyt kahdeksan kertaa nopeampaa kuin viimeisen sadan vuoden kuluessa on ollut: "When compared to longer- term, ground-based surface temperature data, the rate of warming in the Arctic from 1981 to 2001 is eight times larger than the rate of Arctic warming over the last 100 years."

Ymmärsit varmaan vastaukseni väärin.. kirjoitin, että ilmastoilmiöillä on lämpenemiseen yhteys. Et nyt ilmeisesti ymmärrä että kyse ei ole vain kasvihuonekaasuista ja lineaarisesta lämpenemisestä. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat monimutkaisempia.

Tiede perustuu tutkimuksiin joita voidaan tieteellisesti kritisoida. Kenen tahansa havainnointi ei ole saman arvoinen, vaan tietomäärä ja kyky ymmärtää asiaa antaa kyvyn - ja auktoriteetin - argumentoida totuudenmukaisemmin. Siksi esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen tai IPCC:n tai NASAn tutkijoiden yhteenvedoilla on suurempi merkitys kuin jonkun yksittäisen tutkijan tai tavallisen kansalaisen.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

"kilpailuihin niukkenevista resursseista."

Ihmiselle suoraan hyödytön biodiversiteetti kilpailee niukkenevista resursseista mm. biopolttoaineplantaasien vallatessa elinalaa, maakaasua yms. riittää näillä näkymin hamaan tulevaisuuteen.

"Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo ihmisten kukkaroissa"

Korjaan hieman: toimet tuntuvat kukkaroissa.

"mitä pidemmälle ongelmien torjunnassa ja niihin sopeutumisessa vetkutellaan sitä kalliimmaksi käy."

Totta, historian pitäisi opettaa, mutta agendan mukaisesti säässä ei enää muka ole sille tyypillistä vaihtelua vaan pysyvä suunta, sään ja sen trendittömän vaihtelun unohtaminen väistämättä tulee kalliiksi.

"Vihreät Oras Tynkkysen johdolla on viimeksi vedonnut sähköautoilun ponnekkaan edistämisen puolesta."

Sähköauto luonnonvarojen tahi energian säästäjänä on edelleen luonnolle vaarallinen illuusio, Oras Tynkkynen on yksi niistä nimetyistä henkilöistä joita en pidä minkäänlaisena aiheen asiantuntijana.

"Ministeri Merja Kyllönen (vas.) on tehnyt rohkeita liikennepoliittisia avauksia päästöjen vähentämiseksi."

Kyllösenkin tekninen orientoituminen on sen verran heikkoa, että todellisuudentaju aiheesta on jokseenkin kateissa, hän ei mm. osaa tai halua rinnastaa yksityisautoilua ja taksia.

"Ihminen pelkää muutosta ja jo saavutetuista eduista luopumista."

Ihminen luo itse itselleen uhkakuvia ja niihin liittyen pelkotiloja halussaan siirtää vastuuta.

"Saksalaisvetoinen Desertec-suurhanke käynnistyi tänä kesänä Marokossa."

Lyhyesti: Die kalte son,
elikäs Saksalainen bioenergia-agenda ja toimi on juuri nyt osoittautunut sekä ympäristön, että talouden kannalta täydelliseksi katastrofiksi, pitääkin oikein kysyä:
seuraatko laisinkaan maailmanmenoa?

" Tavoitteena on kattaa 15 prosenttia Euroopan sähköntarpeesta Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän aurinko- ja tuulivoimalla vuoteen 2050 mennessä."

Ja sitten he heräsivät päiväuniltaan.

" Sähkönsiirtohäviötkin minimoiva hvdc-kaapelitekniikkakin on käsittääkseni valmiina."

Aivan liian kallista ja muutenkin hölmöä, jos hanke toteutuu, on viisaampi jättää kyseinen biosähkö afrikan murheeksi maksamalla heille koituva erotus hiilivoimaan verrattuna ja perustaa eurooppaan lisää hiilivoimaa, joka tarvittaisiin joka tapuksessa säätövoimaksi ja sen joutenpanttina makuuttaminen satunnaista bioenergiaa "nautittaessa" vasta kallista olisikin.

"Suomessa kuluttamisen trendiksi on noussut ekokuluttaminen, rakennusmessuilla esitellään jo monena vuonna peräkkäin ekorakentamista. Maalämmön ja ilmalämpöpumppujen käyttö on lisääntynyt."

Suosittelen lämpimästi, tosin ihmettelen, miksi näiden yleistymistä vastustetaan mm sillä, että verovähennysoikeus poistettiin, lisäksi maalämpöporakaivon tekeminen saatettiin luvanvaraiseksi?
Herätys "pahvit"!

"Energiateollisuus ry:n mukaan tuulivoimaloiden määrä kaksinkertaistui vuoden 2010 alusta 2011 loppuun mennessä, samassa ajassa aurinkovoiman käyttö nelinkertaistui. (Kotiliesi 15.7.) Kiinnostusta on. Nyt on vain purettava pullonkauloja vielä laajemman käyttöönoton tieltä."

Nollaa on helppo nelinkertaistaa, pitäisit oleman kaiken keskiössä ja silti lähteesi on kotiliesi? voi herrakyy!!

PS: Jostain "kumman" syystä olen nykyään niinkin skeptinen, että otin kuvatallenteen.

Käyttäjän JaniRytknen kuva
Jani Rytkönen

Eiköhän se luonnonvarojen loppuunkäyttö johdu lähinnä nykyajan kertakäyttökultturista,30 vuotta sitten kaikki tehtiin kestämään,ja korjattavaksi,nykyään kaikki (vrt.taulu-tv hajotessaan),heitetään romulavalle,ei kovin ympäristöystävällistä :(

Käyttäjän elseturunen kuva
Else Turunen

Tästä olen kyllä täysin samaa mieltä. Ärsyttää todella, kun meiltäkin meni kuukauden sisällä sekä astianpesukone että pyykinpesukone hajalle. Ja korjata ei kannattanut. Olivat 6 ja 8 vuotta vanhoja. Ennen koneet kestivät jopa 20 vuotta. Mutta taulu-tv:tä tai mitään elektroniikkaa ei kannata heittää romulavalle. Sen voi viedä maksutta kierrätykseen: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=147212 Tai Kierrätyskeskus hakee ne maksutta: http://www.kierratyskeskus.fi/palvelut/sahko-_ja_e...

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Vai ei kannata, tarkastelit korjaamisen kannattavuutta kukkarosi etkä ympäristön näkökulmasta.

Minä nimittäin korjaan astinpesukoneet, jopa kahdenkympin leivänpaahtimet yms, vaikka niiden korjaaminen nykyisin on jo pyritty tekemään mahdottomaksi,
eikä todellakaan ole taloudellisesti kannattavaa.

Mun mielestäni olis hyvästä ensin itse edes yrittää elää siten kuin saarnaa.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Kommentoija Huolman on aito-vihreä. Noin pitäisi muidenkin toimia.

Kirjoittaja Turunen saattoi kuitenkin tehdä eko-teon hankkimalla uudet pesukoneet. Uusien koneiden alhaisemmat energian-, pesuaineen- ja vedenkulutuslukemat saattavat nettosummana tehdä uuden koneen hankinnan luonnon kannalta paremmaksi vaihtoehdoksi, kuin vanhojen peltikasojen tekohengittämisen.

Käyttäjän elseturunen kuva
Else Turunen

Hei! Jos koneeseen pitää uusia hiilien lisäksi moottori, poistoputki jne ja lasku on yli 500 euroa plus korjaajan käynti, niin silloin on minusta järkevämpi laittaa kelvolliset osat kierrätykseen ja ostaa kone joka kestää. Valintani on jatkossa hiiliharjaton kone, koska siinä ei ole kuluvia osia. Se on minusta ekologista. Upeaa, jos osaat itse korjata laitteita. Se on hienoa.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

"Hei! Jos koneeseen pitää uusia hiilien lisäksi moottori, poistoputki jne ja lasku on yli 500 euroa plus korjaajan käynti, niin silloin on minusta järkevämpi laittaa kelvolliset osat kierrätykseen ja ostaa kone joka kestää. Valintani on jatkossa hiiliharjaton kone, koska siinä ei ole kuluvia osia. Se on minusta ekologista. Upeaa, jos osaat itse korjata laitteita. Se on hienoa."

Mua jo harmittaa vastaväitellä, haluaisin olla edes jossain asiassa -takertetumatta "sivuseikkoihin"- ja olla kanssasi samaa mieltä, mutta en vain voi, nyt autan sinua pois markkinointiuhrin asemasta.

Hiilien lisäksi moottori? miksi hiilet pitäisi uusia jos se moottori kuitenkin heitetään pois?
Moottori ei ole kiinteä kokonaisuus, siihen voidaan uusia hiilet, kollektorit ja laakerit, eli kaikki kuluvat osat, palaneen moottorin korjaaminen on turhan työlästä.

Mutta tässä tulee esiin pointtini, nyky-yhteiskunta heittää moottorin pois ja uusii sen ja kehuu samalla kierrättävänsä, sen sijaan että moottori korjattaisiin.

Hiiliharjattomassa koneessako ei ole kuluvia osia, ei laakereita mm. moottorissa, vesipumpussa, magneettiventtiileitä, painikkeita, mikrokytkimiä jne.?

Itseasiassa hiiliharjattomassa koneessa poistuu ainoastaan ne hiilet ja kollektorit,
tilalle tosin tulee todellinen ympäristörasite,
Kiinassa valmistettuja huonolaatuisia ja ympäristöstä piittaamattomasti valmistettuja elektroniikkakomponentteja runsaasti sisältävä taajuusmuuttaja, merkitsemättömät komponentit tekevät niistä korjauskelvottomia osakokonaisuuksia.

Loppukierrätyksessä kyseisen taajuusmuuttajan sisältämät kierrätyskelvottomat myrkyt ja raskasmetallit päätyvät Jangtse-jokeen

Kun markkinointimiesten luoma harha siivotaan pois ja huomioidaan sen koko elinkaari,
ekokone onkin ekokatastrofi.

I´m sorry, mutta vihreämpänä markkinoitu kulutushyödyketeknologia on enimmäkseen markkinavoimien kusetusta ja todellisuus jotain aivan muuta.

Jorma Kassinen

"luonnon varoitusmerkkien välkkyessä"

missäs nämä luonnon varoitusmerkit vilkkuvat?
edes tilastohuijareiden itsensä mielestä ilmastonmuutosta ei voi vielä mistään ilman mittalaitteita havaita.

Käyttäjän elseturunen kuva
Else Turunen

Muutama esimerkki: sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Viimeisen vuosikymmenen aikana on ollut ennätysmäärä myrskyjä, kaatosateita (tulvia), kuivuusjaksoja, voimakkaita hurrikaaneja, rajuja lumisateita. Afrikassa suretaan sitä, ettei sadekausista voi olla enää varma. Rankka lyhytaikainen sade ei ehdi imeytyä kuivaan maahan ja voi nälänhätäalueilla aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.. napa-alueilla jäätiköt sulavat, Siperian ikirouta sulaa. On havaittu jo metaanipäästöjä ikiroudasta ja metaaniklaraateista meren pohjasta, mikä on todella vakava asia ja saattaa kiihdyttää ilmastonmuutosta todella vaikeasti hillittäväksi.

Huh, olkoon tämä nyt tässä. Tarkoitukseni oli tässä postauksessa pitää yllä positiivista toivoa, mutta jotenkin onnistuin masentamaan itseni. Sisäasiainministeriö selvitti suomalaisten huolia. Kenenkään huolissa ei ollut tämä: jäädäänkö valtioissa, joissa ruoantuotanto tai jonkin tärkeän raaka-aineen tuotanto vaikeutuu pitkäksi aikaa pyörittämään peukaloitaan? Yksi pahimmista peloistani on, että joudun joskus lähettämään poikani sotaan.

Toimituksen poiminnat

Sivut